-
Tekoälyn toinen ja kolmas aalto uhkaavat sukeltaa; Syväoppimisen illuusiot systeemisesti selitettynä
Aalto kuvaa innovaatioiden nousua ja laskua Tekoälyllä aaltoja on muistini mukaan syntynyt kymmenen vuoden välein. Se todettiin jo 1980-luvulla. Kukaan ei halua muistella Japanin viidennen sukupolven tietokonehanketta (5th Generation), eikä 1990-luvun symbolisia tekoälykoneita (Symbolics), jotka maksoivat 1.5 miljoonaa markkaa ja ohjelmistot saman verran päälle. Nykyisin Darpa ja kumppanit linjaavat uusimmaksi vaiheeksi aallon numero kolme (3).…
-
Metayliopisto esittelee systeemisen paradigman
Metayliopisto menee oikealta ohi! Tutkimusyhteisöillä on tapana jäädä analyysitasolle oman teoriansa vangiksi, mikä johtaa aikanaan näivettymiseen, kunnes löydetään uusi samanlainen aihe. Systeemisyyttä on maailmalla tutkittu 1950-luvulta asti, siis yli 50 vuotta. Tutkimusinfrastruktuuri ei ole maailmanlaajuisestikaan onnistunut tiivistämään tietoa hyvin, sirpaloituneisuudestaan johtuen, joten itse idea on jäänyt erillisten metodien tasolle (vaikka aikanaan toisenlaista luvattiin). Metayliopistolla on…
-
Kriittinen analyysi kotikaupungistaan voisi edistää avoimuutta ja nostaa sen menestykseen
Sanasta miestä ja sarvesta härkää! Saako esimiestä työssä arvostella? Autoritääriseen aikaan se oli tabu, ja olisi johtanut heti potkuihin. Nyt vastaavasti potkut voi saada, jos esittää mielipiteensä homoista julkisuuteen. Oma, itsenäinen ajattelu oli kielletty Orwellin yhteiskunnassa ajatusrikoksen tittelillä. Kriittisen ajattelun tarve ja hyödyt yhteiskunnassa Helsingin kaupungin johtaja Jan Vapaavuori aiheuttaa “hankaussähköä” sote-uudistuksen kehittämiseen. Hän näkee…
-
SOTE – kriisi kesä 2018. Paras käsitys saadaan systeemisin keinoin kaavioina, perusteluina, ideoina, ratkaisuina.
Suomen hallituksen päänsärky ja hirttoköysi samalla! Ei hätää, Metayliopisto ratkaisee sen, jos… Oheisessa videossa lähdetään arvostetuimman sote-tutkijan ja lääkärin, Lasse Lehtosen, arvioista liikkeelle pohtimaan hänen huolenaiheitaan. Tämä on parasta systeemiajattelua: yhdistellään parasta tietoa tarkoituksena poistaa ongelmat ja kehittää uutta tietoa viestintään, teknologiaan ja myös politikointiin. Kuusi näkökulmaa videossa ovat poliittinen, taloudellinen, yhteiskunnallinen, teknologinen, lainsäädännöllinen ja…
-
Epäonnistuminen innovaatiohankkeessa panee pohtimaan vakavasti yliopistojen kompetenssia
Miten voi olla niin, että IT-tiedekunta tilaa miljoonien arvosta tekoälykamaa itselleen ilman, että laitoksessa on ainoatakaan omaa tekoälyasiantuntijaa? Kuvitellaanko, että tekoäly on kuin lampun henki, joka jostakin ilmestyy tuomaan menestystä omistajalleen? Kyseessä on eräs Tekesin laajimmista hankkeista kautta aikojen, suuruudeltaan jopa 400 miljoonaa euroa, mistä ainoa toteutuma HS:n artikkelin mukaan oli Jyväskylän IT-tiedekunnan ostokset, joita…
-
Italia on vaarassa romahduttaa koko euron ja EU:n; löytyykö apuja?
Hyvä systeemiajattelija oppii analysoimaan mitä tahansa! Metayliopiston sarjassa on analysoitu Ukrainaa, Kreikkaa, Venäjää, brexittiä ja lukuisia muita maita haasteineen. Kun Italian tilanne kehittyi juuri uuteen vaiheeseen, missä ensimmäisen kerran Euroopassa täysin populistinen hallitus otti vallan, siitä tuli hyvä paikka demota systeemiajattelua. Videon edut perinteiseen tekstikrääsään verrattuna Huolellisesti valitsemalla Italian kriisistä löytyy juurisyytä ja erikoisuudet, jotka…
-
Jalkapallo-holarkia, mitä kaikkea voit ymmärtää jalkapallosta?
Holarkia tarkoittaa kokonaisuutta eri tasoineen. Miten yksittäinen pelaaja, kuten joku Neymar, voi maksaa seuralleen 222 miljoonaa euroa pelkästään siirtohintana? Suomessa hallitus on kriisissä 3 miljardin arvion paikkaansapitävyydestä (noin joukkueellisen verran pelaajasiirtoja, eli Real Madridin joukkue). Kumpi on tärkeämpää? Jalkapallo kuulostaa systeemiseltä peliltä kun kuulee asetelmia kuten 4-4-1-1. Se on kuitenkin jatkuvaa toisen aseman murtamista (oman…
-
Poliittinen viestintä on raadollisimmillaan vallan kirjaamista lakiin; tänään sote nytkähti eteenpäin
Tiukkoja kysymyksiä sote-uudistajille Miten lait syntyvät? Näkyykö potilaan ja sosiaaliturva-asiakkaan tilanne lakiluonnoksessa mitenkään? Onko uusi laki varmasti mahdollisimman selkeä ja toimiva, ettei sitä tarvitse jatkuvasti korjailla? Lainsäädäntöprosessi on viestintää Valitettavasti tätä viestintää tehdään ratkaisevin osin lukittujen ovien takana, vuotoineen. Perustuslakivaliokunta on erikoinen piirre demokratiassa muihin valiokuntiin verrattuna. Uudistus siirtyy ensi viikolla substanssivaliokuntaan modifioitavaksi. Helppoa se…
-
Metakuvaus yhteiskuntakriiseistä tuo esille ihmisen tyhmyyden
Tieteellinen nimi “Homo Sapiens” tarkoittaa viisasta ihmistä. Yhteiskunnan päättäjissä sellaista ei juurikaan näe. Päättäjät ovat Näkymättömän käden ohjauksessa. Joku on nimittänyt heidät virkaansa puolustamaan etuaan ja tätä kautta siiloutunut rakenne määrää sen jäseniä kansalaisen tasolle asti. Mieleen tulee helposti Orwellin kuvaus ajatusrikoksesta. Millä keinoin yhteiskuntakriisit saataisiin poistettua? Kymmenissä videoissa ja kolmessa kirjassa Metayliopisto on tuonut…
-
Mitä kaikkea voidaan saavuttaa pelkästään kognitiosta lähtien?
Perusteet innovaatiolle Koska kaikki maailman tieto syntyy ajattelemalla (sikäli kun on syntyäkseen), käyttämällä meta-tasoa voidaan kuvata syntyprosessi sekä tieto sillä tarkkuudella, mikä nähdään sopivaksi — Metayliopiston ehdottamalla menetelmällä. Siitä kuvaus alla videossa 163 (kesto 1 min 20 sek, klikkaa kuvaa). Tervetuloa meta-ajattelun systeemiseen maailmaan ymmärtämään metakognition kautta kaikkia haasteita ja ilmiöitä ja arkkitehtuureja ja ympäristöjä…
-
Metayliopisto lupaa käynnistää uuden sivistyksen aikakauden; mikäli saa seuraajia idealleen!
Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta (Wikipedia). Sivistysvaltio tarkoittaa sellaista valtiota, joka säilyttää kulttuurinsa, kehittää sitä ja pyrkii varmistamaan menestymisen mahdollisuudet kansalaisilleen. Systeemin käsite on olennainen etu suunniteltaessa kaikkia valtiomuotoja ja yhteisöjä. Identiteetti on systeemin tärkein ominaisuus Metayliopiston identiteetti on pelkistetty: se on aidon vuorovaikutuksen edistämistä systeemikeskeiseen tietoon pohjautuen. Vuorovaikutuksen tahto…
-
Yliopistot jämähtäneet ikiaikojen perinteisiinsä; Metayliopisto esittelee radikaalin tavan siirtyä moderniin aikaan
Yliopistoissa näkyy mitä selvimmin massan hitaus sekä autoritäärisen ajan kankeus. Samalla tavalla tosin Suomen hallinto ja politiikkakin ovat jääneet sivuraiteelle. Yliopistojen sisäisessä tiedonhankinnassa rajoituksena on yhden ihmisen kapasiteetti, joka aina rajautuu kollegoiden reviiriin, mitä ei missään tapauksessa saa sotkea. Yliopistoilta puuttuu holistisen ajattelun taito Äskeisistä syistä johtuen on turhaa odottaa yliopistoilta mullistavia filosofisia tai konstruktiivisia…
-
Miten parantaa politiikan uskottavuutta? Tietysti paremmalla tiedolla ja systematiikalla!
Ihanteellisesta politiikan hoidostakin voi visioida Lukuisat konfliktit Euroopassa ja Suomessakin, puhumattakaan muusta maailmasta, osoittavat, että kansalaisen ja kansanedustajan keskinäinen vuorovaikutus ei toimi. Kansanedustajalla on valtaa vain pieneen osaan yhteiskunnasta, ja oma puolue, mutta ennen kaikkea kilpailevat puolueet pyrkivät estämään monen hyvän edistysaskeleen. Valtio on systeemi, jota pitää mitata ja ohjata paremmin Vaalijärjestelmiä pitäisi täydentää uudenlaisella…
-
Johtamisen tavat ovat yhteiskunnan menestyksen kannalta elämän ja kuoleman kysymyksiä
Voiko presidentti kieltäytyä arvojohtajuudesta? Vasta uudelleen valittu presidentti Sauli Niinistö sanoi vaali-iltana, ettei hän halua ruveta maan arvojohtajaksi. Tämä on tietysti määrittelykysymys. Missään hyvässä yrityksessä johto ei voi laiminlyödä arvojen kehittämistä, koska se ajaisi yrityksen tilanteeseen, missä tuotekehitys (R & D) ei kunnolla voi toimia. Mielestäni sama on valtioilla ja Suomella. Jos presidentti ja pääministeri…
-
Täyttyvätkö odotukset tekoälyn suhteen; koneoppiminen suurissa saappaissa?
Mitä tarkoittaa “konsepti”, entä koneoppimisen konsepti? Metayliopisto jakaa videonsa jatkossa kuuteen ryhmään: ongelma ja haaste selvittelevät “ulkoista maailmaa” eli holismia (myös noema), konsepti selvittelee tiettyä teemaa ja kolme seuraavaa käsitetasoa jonkun teeman määrittelyä, suunnitelmatasoa ja toteutumista. Tässä otetaan käsittelyyn tekoälyyn kuuluvan koneoppimisen konsepti. Valitettavasti itse aihe on irrallinen, koska se ei liity suoraan tietoon (kognition),…
-
Kriittinen analyysi aiheesta lohkoketju. Sen piti turvata bisnes, mutta onko se itse heikoin lenkki?
Lohkoketju on liiketoiminnan metodi, jonka laajuutta ja merkitystä pohditaan (2018) monessa äänensävyssä. Ihmiset eivät osaa keskustella siitä, ja sen takia rahoituksia ohjataan vääriin kohteisiin ja kallispalkkaiset ihmiset joutuvat ihmettelemään konsulttien luentoja, joita eivät alkuunkaan ymmärrä. Metayliopisto haluaa palvella heitä; tosin tämä esitys ei ole ihan helpoimmasta päästä. Lohkoketju liittyy Internettiin, bitcoin-valuuttaan, maksamisen logiikkaan ja sopimusten…
-
IoT on pian 100 miljardin euron markkina; Mitä on teollinen internet?
Eräs kuumimmista aiheista maailman bisneksessä on IoT, Internet of Things. Se on tietysti jatkoa internetille, mutta sen ansaintamallit voivat olla monenlaisia: tiukasta kurista löyhään käytäntöön, toimialakohtaisesta yleiseen tiedonvaihtoon. Hypetys ja varoittelu vuorottelevat. Tässä alle puolen tunnin esityksessä idean läpikäynti näkökulmia hahmottaen. IoT:n tulevaisuutta 10 vuoden päähän on lähes mahdotonta ennustaa. Muuttuuko Internet radikaalisti? Pahimmillaan IoT…
