Muistan elävästi kun kotikirkkoni rovasti Torsten Sveholm talvisena sunnuntaina saarnasi näin: “Viime viikolla näimme, kuinka Tatran MM-kisojen viidellä kympillä Kalevi Oikarainen voitti kultaa. Tässä joudumme pysähtymään: mistä ne voimat oikein tulevat?”
Olen käynyt Personal Trainer – kurssit, joten käytin tuota metaforana juuri tänään kysyäkseni itseltäni ja tekoälyltä: Mikä olisi abstraktein tapa lähestyä uutta, ventovierasta asiaa, tieteen keinoin? Semiotiikka on tieteen ala, jota vähemmin tunnetaan. Lukiessani alan perusteosta (Umberto Eco) huomasin, kuinka taitavasti hän jäsentää kirjansa palvelemaan uutta ymmärrystä, esimerkiksi Kalevi Oikaraisen voimannäytön tapauksessa.
Sovelsin Kaikenteoria – kirjassa esittämääni systeemistä mallia, joka on syvällisempi kuin semiotiikka, kysyäkseni tekoälyltä ihmisen voimanlähdettä. Se vastasi alla olevalla selostuksella tavalla (prompt engineering), jonka olin sille aiemmin opettanut:
ChatGPT: Mitokondrio Semioottisena Systeeminä
Analysoidaan mitokondrio semioottisena mallina käyttäen kahdeksan ominaisuuden luokittelumallia. Mitokondrio on keskeinen soluelin, joka vastaa solun energian tuotannosta. Tarkastellaan sitä merkitysten, symbolien ja vuorovaikutusten kautta.
Keskeinen Aate: Energiantuotanto ja Solun Toiminnan Säätely
- Aate (Ideology): Mitokondrio toimii solun “voimalaitoksena”, tuottaen energiaa solun toimintoja varten ja säädellen metabolisia prosesseja.
1. Merkit (Signs)
Merkitys: Mitokondrioiden keskeiset merkit liittyvät niiden rakenteeseen ja toimintaan.
- Visuaaliset Merkit: Kaksoiskalvo, kristat (sisäkalvon poimut), matriisi (sisätilan geeli).
- Lingvistiset Merkit: Termit kuten “ATP”, “elektroninsiirtoketju”, “oksidatiivinen fosforylaatio”.
2. Teoria (Index/Taxonomy)
Teoria: Mitokondrioiden toiminta perustuu biokemiallisiin teorioihin ja solubiologisiin mekanismeihin.
- Aatteelliset Juuret: Solubiologia, biokemia.
- Keskeiset Ajattelijat: Hans Krebs, Peter Mitchell.
3. Paradigmaattinen merkitys (Metaphor)
Paradigmaattinen merkitys: Mitokondrio voidaan nähdä “voimalaitoksena” tai “energiantuottajana”.
- Metafora: “Solun voimalaitos”, “energiantuottaja”.
4. Ympäristökäsitys ja input (Symbol)
Symboli: Mitokondriot symboloivat solun energiantuotantoa ja elinvoimaa.
- Symbolit: ATP-molekyylit, elektroninsiirtoketju, oksidatiivinen fosforylaatio.
- Kulttuuriset Symbolit: Tieteelliset kuvat ja mallit, jotka kuvaavat mitokondrioiden rakennetta ja toimintaa.
5. Ratkaisutapa ja output (Mirrors)
Ratkaisutapa ja output: Mitokondriot tuottavat energiaa solun käyttöön ATPmuodossa ja säätelevät solun metabolisia prosesseja.
- Poliittiset Ohjelmat: Tutkimusohjelmat, jotka keskittyvät solujen energian tuotantoon ja mitokondrioiden toimintaan.
- Liiketoimintamallit: Lääketieteelliset tutkimukset ja terapiat, jotka tähtäävät mitokondrioiden toimintahäiriöiden korjaamiseen.
6. Toteutustapa ja prosessi (Code)
Koodi: Mitokondrioiden toiminta perustuu biokemiallisiin prosesseihin ja geneettiseen koodiin, jotka säätelevät niiden toimintaa.
- Sisäiset Säännöt: DNAja RNArooli mitokondrioiden toiminnan säätelyssä.
- Käytännöt: Oksidatiivinen fosforylaatio, elektroninsiirtoketjun toiminta.
7. Ajattelun uudelleenorganisoituminen (Isotopy)
Isotooppi: Mitokondrioiden tutkimus edustaa ajattelutavan muutosta kohti ymmärrystä solun energiantuotannosta ja sen vaikutuksesta koko organismin toimintaan.
- Aatteelliset Muutokset: Syvempi ymmärrys energian tuotannon ja kulutuksen dynamiikasta solutasolla.
- Kehityslinjat: Innovatiiviset tutkimusmenetelmät ja terapiat, jotka parantavat mitokondrioiden toimintaa.
8. Kokonaisvaikutus ja johtopäätös
Kokonaisvaikutus ja johtopäätös: Mitokondrioiden toiminnan ymmärtäminen on keskeistä solubiologiassa ja lääketieteessä, sillä se vaikuttaa solun energiantuotantoon ja elinvoimaan.
- Vaikutus Yhteiskuntaan: Parantunut terveydenhuolto ja lääketiede, jotka keskittyvät mitokondrioiden toiminnan optimoimiseen.
- Vaikutus Tieteeseen: Edistynyt solubiologia ja biokemia, jotka hyödyntävät tietoa mitokondrioiden toiminnasta.
Yhteenveto
Mitokondrio semioottisena systeeminä tarjoaa kattavan mallin sen rakenteen, toiminnan ja merkityksen ymmärtämiseen. Tämä lähestymistapa korostaa mitokondrioiden keskeistä roolia solujen energiantuotannossa ja metabolisessa säätelyssä, mikä on tärkeää sekä solubiologian että lääketieteen näkökulmasta. Tämä malli auttaa myös ymmärtämään, miten mitokondrioiden toiminta vaikuttaa koko organismin elinvoimaan ja terveyteen.
Mitä OpenAI:n vastauksesta voi päätellä?
Tekoälyllä on transformaattorit, joilla se muuntaa kielimalleihin ladattua tiettoa generatiivisilla ominaisuuksillaan käyttäjän mahdollisesti ymmärtämään muotoon. Tässä tapauksessa tuo muoto on kahdeksanosainen (alfasta oomegaan), ja se on hioutunut 10 vuoden tutkimuksessani mahdollisimman joustavaksi mahdollistamaan nopean oppimisen, jatkokäsittelyn ja yhdistelyn muihin aiheisiin.
Ihmisen anatomia on ainutlaatuinen luomus, kuvaten tieteen kauneutta.
Universumi on niin suuri holarkia, ettei kukaan “koskaan” voi sitä käsittää. Siinä toistuu samanlaiset holon-muodot, kaunisti pienemmät ja pienemmät avaruudet. Ihmisen habitus sisältää kaksi pääsysteemiä: mind + body. Mieli ei näy tuossa kuvassa. Mielen merkitys ihmisen hyvinvoinnissa on keskeinen. Mitokondrio on solun sisäinen “voimalaitos” kuvan rivillä viisi.
Kaikenteoria – kirjassa esitetään tieteen hierarkia viidellä tasolla. Niistä ylin taso liittyy holarkiaan ja universumiin ja semiotiikkaan sekä ihmisen arvojärjestelmiin (aksiologia). Toinen taso tässä tieteen hierarkiassa kuvaa kompleksisuutta ja seuraava ratkaisukeskeistä osuutta, mallintamisen teknologiaa, jolla ongelmat muuttuvat haasteiksi. Niitä voi selvitellä tieteen keinoin perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen metodiikoilla.
Kalevi Oikarainen sai siis fyysiset voimansa mitokondrioista, joita löytyy kaikista ihmisen soluista, mutta mentaaliset voimat ovat henkilökohtaisia. Hyvät urheilijat ovat henkisesti voimakkaita ja he ovat isoissa kisoissa menestyäkseen saaneet olosuhteet kuntoon.
Tekoälyllä kuten ChatGPT, ja Kaikenteorialla sen tukena, voi mainiosti tutkia kaikkia aiheita, joista tietoa on olemassa. Koska tieteen metodit muuttuvat suhteellisen hitaasti, tekoälyn muistissa on luotettavaa tietoa tärkeimmistä tieteen innovaatioista mahdollistamaan itsenäisen opiskelun alalta kuin alalta.
Kaikki liittyy kaikkeen, kybernetiikka opettaa ohjaamaan itseäänkin
Kybernetiikka on viisauden tiedettä ja ohjaamisen taidetta. Keskustelun teoria, monet vuorovaikutuksen teoriat ja modernin johtamisen periaatteet ovat peräisin systeemiajattelusta ja kybernetiikasta. Tavallinen kansalainen tai monikaan professori ei tiedä siitä juuri mitään. Olen avannut kirjassani käsitteen “Uuskopenikaaninen kumous” tarkoittamaan sitä, että samalla tapaa kuin Kopernikus aloitti modernin tieteen soveltamisen, nykyisin tarvitaan uudenlainen mullistus oppia soveltamaan systeemitiedettä ja uusia tutkimuksellisia keinoja, kuten tekoäly kaikissa yhteiskuntakehityksen muodoissa, jotta vältyttäisiin taantuma, kriisit ja systeemiset romahdukset.
Edellytyksenä menestykselle on kuitenkin se, että kulttuuri muuttuu avoimeksi ja tietoa arvostavaksi, egokeskeisyydestä ekokeskeiseksi yhteiseksi olotilaksi.