-
Voiko Supertiede saada virallisen tieteen aseman? Tässä videonäyte katsottavaksi.
Tarvitsemme erinomaisuutta kuvaavia sanoja erotuksena tasapäistävään “mössöön”, joka uhkaa tukahduttaa ajattelun. Kaikki yrityksetkään eivät ole yhtä hyviä, sillä jotkut ovat ylivertaisia (huonot joutuvat lopettamaan). Suurin osa tieteenaloista polkee paikallaan. Kuka muistaa viimeisimmän mullistuksen filosofiassa tai psykologiassa? Huippu-urheilu tähtää “mullistuksiin”, tarkoittaen maailmanennätyksiä ja mestaruuksia sekä olympiavoittoja. Tieteen ja IT-alan mullistukset ovat olleet valtaisia verrattuna yksittäisen ihmisen, […]
-
2020-luvulle tultaessa ajattelun tyylin on muututtava
Presidentti Sauli Niinistö piti vuoden vaihteessa kunnon arvopuheen mm. luottamuksesta ihmiseen, koska sen vastakohta on niin synkkä. Yhteinen nimittäjä kuluneen vuosikymmenen isoille ongelmille on sivistyksen tilan heikkeneminen, ja siihen on monta syytä. Valistunein tapa nousuun lähtisi tiedon ja tieteen arvon kohenemisesta, mutta olemmeko näin jaloon liikkeeseen valmiita? Ydinajatus systeemisyyden tarpeen perustelemiseksi on parhaiden toteutusmallien etsiminen, […]
-
Idea METATIETEESTÄ tieteenalana: 1960-luvulta Metayliopiston lempilapseksi
Klikkaa kuvaa! METATIEDE-kirjan idea, esite 4 sivua
-
Maailman ongelmat painavat; Näkyykö Brexitin päässä valoa?
Brexitistä on tulemassa poliittisen päätöksenteon rappion symboli Eroa EU:sta on Englannissa pohdittu useita vuosia, eikä valtakunta ole päässyt käsitykseen ollakko vai eikö olla (Hamletin teema)? Parlamentin ylä- ja alahuoneet ovat jumittuneet samaan aiheeseen vuosiksi ja kuningattaren arvovalta heikentynyt, koska joutuu mukautumaan pääministerin esityksiin pitipä niistä tai ei. Kaiken huipuksi koko EU:n ylimmät elimet jatkuvassa päätösvalmiudessa: […]
-
Kaiken ajattelun selkärankana parhaiten toimii systeeminen näkemys; Sähköpotkulauta on huikea innovaatio kuvattavaksi
Disruptiivinen ajattelu edellyttää pelkistämisen ja aiheiden yhdistämisen taitoja Monet luulevat olevansa loistavia innovaattoreita, kun taidokkaasti osaavat käyttää Business Model Canvasia tai tuotteiden kehittelyn metodiikkaa (kuten QFD). Nämä ovatkin mainioita työkaluja osatehtäviin, mutta silloin kun kehitetään konsepsia, liiketoimintabrändiä tai uutta tutkimuksen suuntausta (kuten systeemiajattelu), tarvitaan taitoja edetä aiheesta toiseen jatkumon tavoin, ilman että ajatus välillä katkeaa […]
-
Tiedollisen kehittymisen paradigma: oppimisesta kehityshankkeisiin asti
Koulutusjärjestelmä on valitettavasti altis taantumaan (sir Ken Robinson), koska opettajilla ja kouluttajilla on kymmenien vuosien työuransa taipumus jäädä oppimaansa tietoon ja siksi yhteiskunnan muuttuessa nopeasti vuosi vuodelta jäädään jälkeen siitä mikä on teknologian ja yksityisen sektorin eturintama. Oppimisen, kehittymisen ja viestinnän paradigma Videossa alustataan metodologiaa, jota käyttäen yhteistyö kehittyisi, oppiminen ja opetus systematisoituisi ja saataisiin […]
-
Tekoäly on poikkitieteellinen kehittämisen paradigma; Urheilu on sen mahdollista työmaata
Tein oheisen videon idean laajennuksena urheilutapahtumaan, missä olin kehittämässä tietyn osuuden. Siinä pääsin teeman tarkoitukseen käsiksi. Urheilun liikevaihto on Pohjois-Amerikassa suurempi kuin Suomen budjetti, joten melkoista bisnestä se on.
-
Suomen tutkimusinfrastruktuuri ei riitä kehittämään käsitystä tekoälystä
Vuodesta 2008 alkaen Suomen investoinnit ovat jääneet verrokkimaista jälkeen. Koska kehityshankkeisiin ei ole ollut varaa, kilpailu niistä on saanut käsittämättömät muodot. Kunnon tutkimusta ei ole ollut mahdollista tehdä yhdistellen toimialoja ja näkemyksiä, mikä on luovuuden ehdoton edellytys. Kriittinen arvio Arvostelen tässä videossa (41 min) Suomen Tekoälyaikahankkeelle jätettyä “Käsitekarttaa”, joka toi esille 10 kompetenssia, mutta tosi […]
-
Monitaitoyritysekspertti osaa kaiken ympäristöstään ja itsestään
Ensimmäinen kaupallinen tekoälyprojektini oli sijoitusneuvontajärjestelmän rakentaminen suomalaiselle pankkikonsernille (se ei ollut KOP, eikä SYP, vaan niiden kilpailija). Käytin valmista AJ-työkalua, mutta se osoittautui liian hitaaksi, joten jouduin tai pääsin tekemään saman Prologilla. Siinä tuli opittua teknologioiden eroja ja paradigmojen haasteita. Itsevarmuus Prologin muodostamasta markkinaraosta lisääntyi. Uusia sovellusmahdollisuuksia, uusia liikeideoita ja markkinarakoja löytyy “pilvin pimein” sieltä, […]
-
Maraton-projekti tekoälyn edistämiseen, kolmasosavaiheessa (3/9)
Yhteiskuntatutkimusta ja -kehitystä konstruktiiviseen tapaan Metayliopiston työ on konstruktiivista tutkimusta, kognitiivisia ja konkreettisia malleja ja käsityksiä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Visual Prolog – kehittimestä tulee entistä tärkeämpi osa tätä prosessia. Tulee olemaan palkitsevaa näyttää tietokoneella, kuinka Viable System – periaate todellisuudessa toimii, jos verrokkina simuloidaan yhteiskuntaa, joka on arvaamattomassa tilassa (VUCA – world). Metateoria on […]
-
Nostalgiakuva: Ohjelmistorobotti (v. 2001) ja translaattorigeneraattorin patentti
Metayliopiston kehitys sai alkunsa vuonna 2000, kun Jyväskylän Teknologiakeskus lupasi tuntuvan rahoituksen kielioppiteknologian hankkeelle (hakija SwMaster Oy). Olisin halunnut edetä optimointipuolelle, mutta lupasivat niin hyvää, että aloitimme hommat, ja saatiin alkurahoitusta. Minua houkuteltiin patentoimaan kielitietämys, ja se onnistuikin. Kuvassa persoonallinen softarobotti, jolla on valtava määrä hienoja ominaisuuksia. Kun siihen lukee kielen kieliopin, robotti ymmärtää heti […]
-
Global Brain on laaja käsitys tiedon tulevaisuudesta; Ohjelmointikirjan esite
Meta-ajattelu, systeemitiede ja kybernetiikka ovat ikään kuin vanhempia ohjelmistoalalle, sekä isovanhempia tekoälylle, joka on vielä kypsyttelyvaiheessa pitkästä iästään huolimatta. Metayliopiston Ohjelmointikirja on saatu painosta. Ohessa siihen liittyvä esite. Kirjassa käydään läpi kokonainen joukko huomionarvoisia kohtia: yhteiskunnan kehittymisen esteistä ekosysteemin ja alustatalouden rakentamisperiaatteeseen, joka tapahtuisi tekoälyn ohjaamana. Hyvä tekoälykehitin on mainio yhteiskunnan ja bisneksen kehittäjä, jos […]
-
Osaavatko ihmiset rakentaa laadukkaita organisaatioita, tiimejä ja sitä kautta edistää uutta hyvää eri muodoissaan?
Kesäistä pohdittavaa kuinka pitkälle (enää) riittävät ihmisten sosiaaliset ja älylliset taidot? Onko Kiina ainoa maa maailmassa, joka saa aikaan uusia ideoita ja jopa ihan tulvimalla? Millainen on ihmisten yhteistyökyky Suomessa? Mitä eniten puuttuu? Minkä puutteesta kertovat maailman poliittinen tilanne, EU:n problematiikka ja kansojen kuohunta? Mikä on kaiken tiedon ydin ja yhteiskunnan perusta? Vastauksia tässä videossa […]
-
Tiivistelmä kirjasta SeBok Systems Engineering tiivistää kaiken systeemisyyden yhteen kuvaan
Systems Engineering kuulostaa spesifiseltä rajatulta aiheelta, jota osaisisivat vain insinöörit Systeemitieteiden yhteisö on laajentanut systeemisyyden käsitettä, ja kautta aikojen evoluutio (biologia) ja psykologia ja käyttäytymisen teoriat ovat olleet osa sitä. Systeemien kehittäminen voikin tarkoittaa lähes mitä tahansa. Kirja SeBok on varsin selkeä, systeeminen itsekin. Se lähestyy systeemien kehittämistä lentoliikenteen taustalta. Sadan vuoden ajan ilmailu on […]
-
Älykkyyden lajeista meta-meta-älykkyys uutena linjauksena sopisi parhaiten tekoälyn edistämiseen
Älykkyyden lajeja tunnetaan useita. Kiteytynyt sekä joustava älykkyys ovat jo melkoiset vastakohdat, joista edellinen liittyy kokemukseen ja hiljaiseen tietoon, ja jälkimmäinen taitoon tehdä nopeita ratkaisuja, mitä piirrettä nykyaika aivan liikaa korostaa. Tekoälyn suunnittelu vaatii omat älykkyyden profiilinsa Uutta tekoälyä ei synny peliälyn ja nopean reagoinnin kautta, vaan harkiten, nousemalla perusongelman yläpuolelle näkemään kokonaisuus, samalla ymmärtäen […]
-
Ohjelmisto-ongelmien formulointi ja ratkaisu: Päättelytekniikka vikojen eliminointiin
Miten IT-ala voisi kehittyä dynaamisesti joukkoistamisen ja tutkimuksen keinoin? Oheisesta kuvasta klikkaamalla aukeaa kirjani vuodelta 2011, joka geneerisellä tavalla opastaa etsimään koodista vikoja ja korjaamaan ne; osittain myös todistamaan sitä oikeelliseksi. Yritin markkinoida ideaa Suomessa Nokiallekin, mutta johtoryhmänsä ei ymmärtänyt holistisen tietämyksen lisäämisen tarvetta, koska olisivat halunneet sen sijaan tuoreelta IT-alan tohtorilta kapea-alaista niche-tuotetta, minkä […]
-
Kaiken julkaisemisen konsepti. Tehdään se esitysmuotoja yhdistävällä tavalla
Kaikkeuden pohtiminen on ikään kuin kvanttiteoriaa Metayliopiston konseptissa on alkanut pilkistää näkyville yhteiskuntakehitykseen ja tekoälyyn liittyvän innovaation raakile: kaiken julkaisemisen (kirjat, videot ja tietotekniikka) muodostama systeeminen konsepti, jolla voisi kuvata “kaiken” samaan tapaan kuin integraatio on vaikuttanut laitteissa isoista koneista kännykkään saakka. Pilvipalvelut yhdistävät niissä tiedon, ja se sovitetaan päätelaitteelle tiettyjen metodiensa avulla. Metayliopiston konsepti […]
-
Kirja avaa näkymiä tekoälyyn; Vastuullisuus, tuottavuus ja integraatio sen ytimeen
Konstruktiivisessa tutkimuksessa tekoäly nähdään positiivisena kohteena tuottamassa kontribuutiota Vastuullinen tekoäly on Metayliopiston esittämänä paitsi monipuolinen systeeminen ajattelun tapa yhdistämässä ihmistä ja konetta, myös idearunko harppaamaassa yhä seuraavalle ja sitä seuraavalle askelmalle. Se ei siis ole pelkästään teknologiaa, kuten 99% alan esityksistä on. Missio ei ole vielä valmis; opittavaa ja elämää on vielä paljon jäljellä 🙂 […]
-
Kansi esittelee metodiikan: Vastuullisen Tekoälyn Paradigma
Mitä onkaan metodiikka? Tutkimuksen ja käytännön peruskäsitteet kaipaavat parantelua. Tieteessä ontologia kertoo olevaisen, epistemologia on tieto-oppi esitellä tietämys ja metodologia on oppi teorioista, mutta myös teorioiden joukko käytännössä. Niistä saa aikaan metodeita, eli prosesseja ihmisen arkeen asti. Metateoria on puolestaan teorioita yhdistävä ylemmän tason teoria. Olen suosinut METODIIKKA – sanaa, koska siinä yhdistyy käytännön menetelmien […]
-
Näytesivu: Vastuullisen Tekoälyn metateoria ja symboliikka
Kaikkein parhaiten tekoälyn taustateorioita selostava kirja Kirjan Vastuullisen tekoälyn paradigma on kirjoittanut symbolisesta analyysistä väitellyt tohtori, systeemimetodiikan kehittäjä noin 10 vuoden tutkimuksessaan. Kirjassa tulee esille erilaiset tutkimisen ja selittämisen metodit ja teoriat kuten systeemitiede, kybernetiikka, holarkia, hermeneutiikka, tietojenkäsittelytieteen keskeiset periaatteet, tekoälyn pragmaattinen idea sekä positiivinen yhteiskuntanäkemys korostamassa vastuullisuutta ja ihmisläheisyyttä. Kirjan sivulla (173) on yhteenveto […]
-
Hermeneutiikka auttaa sekä syvään, että avaraan ymmärrykseen; Metayliopisto opettaa
Ajattelun kehät ovat työväline kognitiivisille arkkitehtuureille Hermeneutiikan meta-toiminnot ovat päättely samalla kehällä tai siirtyminen laajeampaan tai syvällisempään näkökulmaan. Holarkia ja hermeneutiikka ovat toisiaansa mahtavan hyvin täydentävä pari; holarkia luo solmut ja verkoston — hämähäkinverkko ja hermeneutiikka kutoo seitin, joka yhdistää kaiken. Enää ajattelijan tarvitsee kulkea verkon välejä, niin oikea tieto löytyy 😉 Ei se ihan […]
-
Metatieteestä metatajuntaan
Meta-ajattelu tulee muodostamaan uudenlaisen ajattelun kerroksen Joka olio-ohjelmia on ammatikseen tehnyt, saattaa ymmärtää otsikon idean. On meidän ihmisten käsissä millaisia ajattelun malleja itse ja muiden kanssa muodostamme. Jos järjestelmällisesti kehitämme “ajattelun kieltä”, yhteisiä esitystapoja, kuten mm. IFSR – tiedeyhteisö esittää, viestintä muuttuu järjestelmälliseksi, informatiiviseksi ja toimivaksi. Some on synnyttänyt epäselvän kommunikoinnin kulttuuriin, mihin kuuluu vastakkaisajattelua […]
-
Meta theory to explaing anything; IT-ihmisille “kaiken” metamallintaminen on mahdollista
On kummallista, että mallintamisen taidot eivät ole jalkautuneet koko yhteiskuntaan! Tätä videota ja tietolähdettä käyttäen jokainen kriittinen suomalainen voi selvittää onko Metayliopisto lähellä maailman kärkeä meta-mallintamisessa ja teorioiden käytön edistämisessä kohti käytännön sovelluksia. Suomessa filosofeilla on yleisimmän tason keskustelunsa ja spesifiset tieteenalat keskittyvät omaan fokukseensa. Niiden välissä on ammottava aukko, johon tämä metateorian idea sijoittuu. […]
-
Arkitodellisuudesta metafyysinen kysymys: elämmekö kuplassa, vain itseämme ajatellen?
Homo Sapiens tarkoittaa “viisas ihminen”, mutta olemmeko viisaita? Vai elämmekö kuplassa, josta kunnolla ei näe ulos? Näitä asioita ovat tunnetusti pohtineet Platon (luolavertaus), Socrates, Aristoteles, Hegel, Kant jne. Vastuullisen ajattelun paradigma tarkoittaa sosiaalista heräämistä, sosiaalisen älykkyyden kehittymistä. Se voi tapahtua ainoastaan kahdella tavalla: asennemuutoksena ilman tietoa, tai asennemuutoksena paremman tiedon perusteella. Uskonnot perustuvat edellä mainittuun […]