“Metataitojen konsultointi” korostaa yksilöllisyyttä – toisin kuin systeemiajattelu!

Katso lisää: Innvointikirja.

Käsitteestä metataito on tullut suosittu termi kansainvälisillä foorumeilla, ja se luetaan liittyväksi sekä oppimisen taidoksi että työelämässä selviytymisen taidoksi. Oheinen linkki LAB-OPEN – toimituskunnalta on tutkinut asiaa paljon, tai ainakin tuottanut ilmaisuvoimaisen aineiston siitä. Nyt onkin kiinnostavaa selvittää, miten kansainvälisestikin ymmärretty metataito – käsite liittyy systeemiajattelulla mahdollisesti luotavaan kyvykkyyteen. Merkittävä ero selviää tietyllä mallintamisen tekniikalla. Kuvassa alla siihen käytetään Engeströmin kaaviota (Activity theory).

Metataidot ja “kaiken maailman” kukoistuksen teoriat

Konsultti kuiskuttelee, miten voisit menestyä yksilönä, mutta systeemiajatteluun liittyy kokonaisuuden ymmärtämisen taito ja halu, mikä vaatii kollektiivista ajattelua ja jatkuvaa oppimista.

Metataidoissa keskitytään henkilön (Subject) ominaisuuksien kehittämiseen, mutta systeemiajattelussa ei rajoituta yhteen ihmiseen, vaan keskitytään kohteeseen (Object), jotta saataisiin merkittävää tulosta aikaan (Outcome). Psykologian opit sen sijaan keskittyvät subjektiin, eli konsultin asiakkaaseen, jolloin henkilön ajattelutapa saattaa entisestään kapeutua, jolloin hän alkaa ehkä urautumaan tiettyyn, yksilölliseen suuntaansa (kuvassa maali).

Metataitojen luettelo erään käsityksen mukaan

  1. Analyyttinen ajattelu ja innovointi,
  2. Aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat,
  3. Monimutkaisten ongelmien ratkaisu,
  4. Kriittinen ajattelu ja analysointi,
  5. Luovuus, omaperäisyys ja aloitteellisuus,
  6. Johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen,
  7. Joustavuus ja stressinsietokyky,
  8. Perustelu, ongelmanratkaisu ja ideointi

Jos opit nämä kaikki (1-9) keskinkertaisella tasolla valtavirran käsitysten mukaan, et välttämättä osaa suuntautua mitenkään kohteeseen, sillä kohde (yhteiskunta ja luonto ja suurimmat haasteet) ei ollut “koulutusohjelmassa” mukana mitenkään.

Konsulttivetoiselle koulutukselle on tyypillistä määrittää itselleen niin kapea sisältö ja rooli, että se voi viedä koulutettavan (subject) mahdollisuudet kehittyä ja päästä kehittämään yhteiskuntaa (object) varsinaisen lopputuloksen saamisen suuntaan. Konsultti ei välttämättä siitä halua kuullakaan mitään, koska liian leveä fokus veisi aikaa hänen bisnekseltään.

Systeemiajattelu on irtaantumista yksilökeskeisestä ajattelusta

Systeemiajattelun tarve lähti aikomuksesta ymmärtää maailman epälineaarisuus, stokastisuus, kaoottiset ja kompleksiset piirteet. Donella Meadows oli merkittäviä edelläkävijöitä mm. hankkeessa Kasvun rajat. Kuvassa hänen mietteensä: “Niukin resurssi ei ole öljy, puhdas ilma tai pääoma tai teknologia, vaan meidän oma haluttomuutemme kuunnella toinen toisiamme ja oppia, jotta voisimme löytää totuuden, mieluummin kuin etsisimme keinoja olla oikeassa mielipiteinemme.

Systeemiajattelun avartava sanoma

Donellan (k. 2001) selkeä halu oli se, että meidät ihmiset saataisiin kuuntelemaan toisiamme, mitä taitoa tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi (kehitysmaat ja kehittyneet maat, heikompiosaiset vs eliitti, autoritääriset maat vai demokraattiset valtiot jne).

Mutta mikäli ihmiset tähtäävät omaan kukoistuksen teoriaansa, silloin uhkaavat kaiken kukkuraksi öljy, kaasu, sähkö ja ravintokin loppua.

Systeemitiede pitää sisällään systeemiajattelunkin

Systeemitieteilijöillä ei rajana ole mikään aate, edes kestävä kehitys. Viisi tärkeintä systeemitieteen aluetta ovat alan kirjallisuuden mukaan: tekniset, biologiset, kognitiiviset, sosiaaliset ja fyysiset systeemit (luonto).

Tiede tutkii myös äärettömiä asioita, avaruutta ja systeemisiä riippuvuuksia sekä ihmisen älyä monista suunnista käsin. Systeemitieteen ja kybernetiikan tutkijat voivat auttaa systeemiajattelijoita oppimaan omaa alaansa paremmin ja paremmin, mutta heidänkään ei pitäisi alkaa monopolisoimaan omaa reviiriään saadakseen mahdollisimman paljon pikavoittoa. Tätä Meadows tarkoitti ihmisten haluttomuudella kuunnella ja oppia toinen toisiltaan.

Kestävä kehitys on koko maailmaa koskettava problematiikka, mikä edellyttää aivan merkittäviä muutoksia peruskansalaisen ajattelutavassa.