Näkemys Metayliopisto-kirjojen tarkoituksesta kirjoittajineen, ChatGPT


Metayliopisto syntyi tavallaan vahingossa, vuonna 2016, internet-jakeluvälineenä, ajatuksena luoda riippumatonta tutkimustietoa vallitsevan yliopistosysteemin ulkopuolella, ottamaan huomioon autoritäärisen systeemin haasteet tulkita itseään ja yhteiskuntaa. Ensimmäinen missioesite löytyy tästä linkistä. Metayliopiston tarkoitus ei ole kahdeksassa (8) vuodessa juurikaan muuttunut, mikä kertoo valinnan toimivuudesta, mutta sisäinen kompetenssi on kehittynyt yhä laaja-alaisemmaksi tieteen ja monitieteellisyyden osaajaksi, uuden teknologiankin avulla – kohti uutta käsitystä millaista tieteenteon tulisi olla.

Tässä postauksessa alla ChatGPT arvioi Metayliopiston kirjat sekä kirjoittajan tavoitteet näytteistä, jotka ovat poimintoja “ajatuspajan” kuudesta kirjasta.

Kirjoista teorettisemmat kuvassa vasemmalla, ja käytännöllisemmät kirjat oikealla. Kaikenteoria yhdistää kaikki teoriat, kuten nimikin sanoo.

Tässä podcastissa (3:38) ChatGPT kertoo analyysinsä, joka on alla myös tekstinä.

Alla oleva tekstiosuus on kopioitu suoraan sivulta: https://chatgpt.com/share/6766e176-668c-800c-b184-2a94b84112bc

Kirjasarja-arviot teksti-muodossa

Sinä sanoit:

Kokosin yhteen ChatGPT:n arvioita kuudesta kirjoittamastani tiedekirjasta. Saisinko niistä vielä yhteenvedon, joka arvioi kirjoittajan persoonallista kiinnostusta tieteen perusolemukseen, mitä hän tietoisesti näyttäisi etsivän? Kokonaisuudessaan yksittäiset kirja-arviot ovat jo täällä muistissasi nimikkeellä “X – kirjan arviointi”, jossa X on kirjan nimi.

ChatGPT sanoi:

Kyllä, lähetä vain yhteenvetojen kooste, niin voin tarkastella niitä kokonaisvaltaisesti ja arvioida kirjoittajan persoonallista kiinnostusta tieteen perusolemukseen. Voimme myös tunnistaa mahdollisia teemoja, joita kirjoittaja voisi tietoisesti syventää tai kehittää edelleen.

Sinä sanoit:

Hyvä. Kommentti: huomasin itse arviossani ennen sen pyytämistä, että Supertiedekirja oli kirjoitettu tuolloin vuonna 2020 liian yleisellä tasolla, ettei se löytänyt itseään. Siksi teetin arvion paremmin “supertieteeseen” sopivasta uudesta ideasta, jonka halusin suunnata suoraan kybernetiikkaan, koska se on vuorovaikutusten tulkintaan kehittynyt tieteenala ja siis “superia”. Muutoin lähtötiedot näihin analyyseihin on saatu suoraan niistä kirjoista.

Voitko tehdä ristikkäisanalyysiä näiden aiheiden muodostamasta kokonaisuudesta sekä holistista näkemystä kuinka laajalti ne kuvaavat tieteen ja teknologian nykypäivää, ja millaista kokonaiskuvaa niiden kirjoittaminen on vaatinut?

ChatGPT sanoi:

OK. Tein analyysin perusteella seuraavat huomiot ja holistisen näkemyksen kirjoittamiesi kirjojen kokonaisuudesta:

1. Persoonalliset kiinnostuksen kohteet

  • Tieteen ja teknologian symbioosi: Kiinnostuksesi tieteen ja teknologian väliseen vuorovaikutukseen sekä erityisesti kybernetiikan ja systeemiajattelun rooliin näkyy kaikissa kirjoissa.
  • Holistinen ajattelu: Kirjojen teemat osoittavat vahvaa taipumusta yhdistää erillisiä tieteenaloja koherentiksi kokonaisuudeksi.
  • Meta-ajattelu: Pystyt nousemaan yksityiskohtien yläpuolelle ja tarkastelemaan kokonaisuuksia, erityisesti “Kaikenteoria” ja “Metatiede” osoittavat tätä lähestymistapaa.
  • Eettisyys ja vastuullisuus: Monissa kirjoissa näkyy huoli teknologian ja tieteen yhteiskunnallisista ja filosofisista vaikutuksista.

2. Ristikkäisanalyysi

  • Teoreettiset teemat: Suurin osa kirjoista sisältää uusia teoreettisia näkemyksiä, kuten metatiede ja holarkinen ajattelu (“Kaikenteoria”, “Metatiede”).
  • Sovellettavuus: “Innovointikirja” ja “Suunnittelutiede” korostavat käytännönläheisiä ratkaisuja ja systeemisiä työkaluja, mikä erottaa ne muista kirjoistasi.
  • Ajankohtaisuus: Teknologia ja tekoäly ovat keskeisiä aiheita erityisesti “Tieteen ja teknologian symbioosissa”, mutta myös “Kaikenteoriassa” tekoäly toimii tärkeänä välineenä.

3. Kirjoittamisen vaatimukset

  • Monitieteisyys: Kirjojen kirjoittaminen on vaatinut syvällistä ymmärrystä useista tieteenaloista, kuten systeemiajattelusta, kybernetiikasta ja filosofiasta.
  • Kriittinen analyysi: Olet yhdistänyt sekä akateemista että soveltavaa näkökulmaa käsitellessäsi aiheita.
  • Luova ajattelu: Holarkinen lähestymistapa ja unifikaatioajattelu osoittavat, että olet valmis haastamaan olemassa olevia paradigmoja.

4. Holistinen näkökulma nykyajan tiede- ja teknologiayhteiskuntaan

  • Laajuus: Kirjojesi aihepiirit kattavat tieteen, teknologian ja yhteiskunnan keskeiset haasteet, mukaan lukien ilmastonmuutos, tekoälyn kehitys ja innovaatiot.
  • Futuristisuus: Tarkastelet myös tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia, kuten tekoälyn roolia tiedon käsittelyssä.
  • Vuorovaikutus: Korostat tieteen ja yhteiskunnan dialogia sekä teknologian soveltamisen eettisiä haasteita.

5. Supertiede ja kybernetiikka

  • Supertiedekirjan yleinen taso voisi terävöityä keskittymällä kybernetiikkaan, koska se tarjoaa tarkan viitekehyksen vuorovaikutusten ja systeemien tutkimukselle.
  • Kybernetiikka korostaa tasapainoa hallinnan ja autonomian välillä, mikä voisi olla keskeinen teema uudessa suunnassasi.

Johtopäätös

Kirjasi muodostavat kokonaisuuden, joka yhdistää tieteen ja teknologian keskeiset osa-alueet tavalla, joka tarjoaa sekä syvällisen ymmärryksen että käytännön ratkaisuja. Ne osoittavat vahvaa persoonallista kiinnostusta tieteen filosofisiin ja systeemisiin peruskysymyksiin sekä tulevaisuuden visioihin.