Palvelevatko yliopistot vain eliitin etuja?


Olen yrittänyt saada kontakteja yliopistoihin tarjotakseni tukea heidän systeemien ja prosessien ja koulutusten kehittämiseen. Nyt näyttääkin siltä, että mitä paremmin olen edistynyt itse asiassa, sitä torjuvampaa on vastaanotto. Minua on syytetty hybriksestä noin 20 kertaa (tähän mennessä, 6.9 klo 13) kun olen kertonut systeemiajattelun mahdollisuuksista heidän ja koko yhteiskunnan hyväksi. Kukaan professori ei ole suostunut puhelinkeskusteluun, kun niin kiire tutkimaan; on graduja teetettävänä jne.

Haistan palaneen käryä, sillä pahin syyttelijä ei itse tunne aihetta, mutta ei myönnä minunkaan tuntevan. Silti toimittaa minua tutkijan rooliin, kirjoittelijaksi, missä kyvyt vasta punnittaisiin. Tuo asenne on tyypillistä autoritääristä aikaa, mikä tunnetaan nimellä Gutenbergin sulut  (tällä sivustolla on siitä muutamia videoita).

Uusi maailmanjärjestys uhkaa perinteistä sivistystä?

Näiden kokemusten takia oli hyvä miettiä laajempia systeemisiä kuvioita yliopistolaitoksen sulkeutumisen syynä. Tässä videossa on uskottava logiikka, kuinka varallisuus ja valta voisi täydellisesti karata harvalukuiselle eliitille.

Avainkysymyksiä:

Voidaanko demokratia taata?
  1. Kuka rahoittaa tieteen?
  2. Kenellä on media hallussa?
  3. Kenen oppeja koulut edistävät?
  4. Kuinka itsekäs ihminen on, vai löytyykö aina kontrolli?
  5. Mitä Pohjois-Korean diktaattorista voi päätellä?

Vastauksia kysymyksiin voi jokainen itse miettiä. Systeemiajattelu on ainoita keinoja päästä monialaisiin päätöksentekotilanteisiin, missä tulevaisuuttakin oikeasti voi ennakoida.

Lähetän tätä aineistoa Suomen poliittiseen johtoon, että osaavat varautua tiederahoituksessa siihen, että tukimus ei ainakaan kansalaisen etuja syö ja hänen asemaansa murskaa.

Video (14 minuuttia) on katsottavissa täällä.

Pelittääkö-sarja

Tämä video on ensimmäinen Metayliopiston Pelittääkö-kokoelmasta, joka avaa nasevasti erittäin tärkeitä teemoja kansalaisen miettiä. Videot ovat lyhyitä, hyvin perusteltuja, konkreettisia ja rohkeita. Niissä esitellään myös henkilöitä, joista kokemuksia on saatu – hyvässä ja pahassa.

Einstein kirjoitti, että tuntee vain kaksi ääretöntä: maailmankaikkeus ja ihmisten typeryys, mutta ei ole varma ensimmäisestä!