-
Systeemien teoria on opinala tutkia muiden tieteiden käyttäytymistä
Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus. Systeemienteoria on tässä tieteenalojen välisessä moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä vuosien ajan kirjojani varten. Systeemien teoria tutkii muiden […]
-
Voiko Supertiede saada virallisen tieteen aseman? Tässä videonäyte katsottavaksi.
Tarvitsemme erinomaisuutta kuvaavia sanoja erotuksena tasapäistävään “mössöön”, joka uhkaa tukahduttaa ajattelun. Kaikki yrityksetkään eivät ole yhtä hyviä, sillä jotkut ovat ylivertaisia (huonot joutuvat lopettamaan). Suurin osa tieteenaloista polkee paikallaan. Kuka muistaa viimeisimmän mullistuksen filosofiassa tai psykologiassa? Huippu-urheilu tähtää “mullistuksiin”, tarkoittaen maailmanennätyksiä ja mestaruuksia sekä olympiavoittoja. Tieteen ja IT-alan mullistukset ovat olleet valtaisia verrattuna yksittäisen ihmisen, […]
-
2020-luvulle tultaessa ajattelun tyylin on muututtava
Presidentti Sauli Niinistö piti vuoden vaihteessa kunnon arvopuheen mm. luottamuksesta ihmiseen, koska sen vastakohta on niin synkkä. Yhteinen nimittäjä kuluneen vuosikymmenen isoille ongelmille on sivistyksen tilan heikkeneminen, ja siihen on monta syytä. Valistunein tapa nousuun lähtisi tiedon ja tieteen arvon kohenemisesta, mutta olemmeko näin jaloon liikkeeseen valmiita? Ydinajatus systeemisyyden tarpeen perustelemiseksi on parhaiden toteutusmallien etsiminen, […]
-
Agile – manifesto mullisti softa-alan – unohten tieteen näkökulman. Metayliopisto keskittyy siihen.
12 kultaista periaatetta (teoriaa) muodostavat Metatieteen perustan Hämmästyttävä ketju teorioita on mahdollistanut oppimisen yhä pidemmälle ja syvemmälle ja laajemmalle monitieteisyyden ytimeen. Videossa kuvattu ketju on kansainvälisestikin katsottuna merkittävä innovaatio, sillä fokus ei katoa tietomäärän lisääntyessä, vaan päinvastoin: idea kiteytyy metatieteen kautta vastuullisen tekoälyn aihepiiriin kattamaan koko yhteiskunta, teknologia ja jopa luonto politiikkoineen (vai pitäisikö se […]
-
Kaiken ajattelun selkärankana parhaiten toimii systeeminen näkemys; Sähköpotkulauta on huikea innovaatio kuvattavaksi
Disruptiivinen ajattelu edellyttää pelkistämisen ja aiheiden yhdistämisen taitoja Monet luulevat olevansa loistavia innovaattoreita, kun taidokkaasti osaavat käyttää Business Model Canvasia tai tuotteiden kehittelyn metodiikkaa (kuten QFD). Nämä ovatkin mainioita työkaluja osatehtäviin, mutta silloin kun kehitetään konsepsia, liiketoimintabrändiä tai uutta tutkimuksen suuntausta (kuten systeemiajattelu), tarvitaan taitoja edetä aiheesta toiseen jatkumon tavoin, ilman että ajatus välillä katkeaa […]
-
Tiedollisen kehittymisen paradigma: oppimisesta kehityshankkeisiin asti
Koulutusjärjestelmä on valitettavasti altis taantumaan (sir Ken Robinson), koska opettajilla ja kouluttajilla on kymmenien vuosien työuransa taipumus jäädä oppimaansa tietoon ja siksi yhteiskunnan muuttuessa nopeasti vuosi vuodelta jäädään jälkeen siitä mikä on teknologian ja yksityisen sektorin eturintama. Oppimisen, kehittymisen ja viestinnän paradigma Videossa alustataan metodologiaa, jota käyttäen yhteistyö kehittyisi, oppiminen ja opetus systematisoituisi ja saataisiin […]
-
Ytimekästä tietoa; tekoälyn ohjelmistojen kehittämisen prosessit
Ohjelmistoalalla on vuosikausia kinasteltu menetelmistä Hidas vesiputousmenetelmä (Waterfall) joutui uhatuksi 2000-luvun vaihteessa kun syntyi Agile manifesto omine ytimekkäine arvoineen. Se ei kuitenkaan ole pitkälle riittänyt, joten alkoi ilmaantua mitä erilaisempia versioita, joissa oli uudenlaisia tapoja projektoida ohjelmistotyö ja asiakkaan ideat. Mitään ihan puhdasta periaatetta ei vieläkään tunneta. Ohjelmiston teossa sovelletaan kehittäjien omia taipumuksia ja kykyjä, […]
-
Esitä vatsasi systeeminä; toimiiko se vai närästääkö? Monitieteellinen tarkastelu.
Guruksi kehittyminen vaatii 10.000 tuntia ahertamista Työelämässä toimiville tulee vaistomainen tarve minimoida ajan käyttöään ja saada tehokasta aikaan vähällä vaivalla. Se ei kuitenkaan ole oikea asenne huippuinnovaatioiden tekoon. Kiireisissä projekteissa ei välttämättä ehdi oppia paljoakaan. Taiteilijat ja urheilijat ajattelevat toisin. Heille harrastus ja työ ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään; samoin kuin parhailla tutkijoillakin. Kehittymisen halu motivoi […]
-
Tekoäly on poikkitieteellinen kehittämisen paradigma; Urheilu on sen mahdollista työmaata
Tein oheisen videon idean laajennuksena urheilutapahtumaan, missä olin kehittämässä tietyn osuuden. Siinä pääsin teeman tarkoitukseen käsiksi. Urheilun liikevaihto on Pohjois-Amerikassa suurempi kuin Suomen budjetti, joten melkoista bisnestä se on.
-
Tekoälyn euforia: mistä se kertoo, mihin se johtaa?
Tekoälyn aiheuttama huuma on julkisesti tunnettu, mutta päättäjäpiireissä siitä ei saa puhua Kriittinen ajattelu ei kuulu päättäjäpiirien taitoihin, vaikka sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä korkeammalle yhteiskunnan hierarkoissa edetään. Ylimmillä päättäjillä oman aseman edistäminen merkitsee eniten, ja kaikki epävarmuus on pahasta. Luullaan, että harkinta olisi merkki huonosta johtamisesta, mutta päinvastoin julkinen rummuttaminen ja mekanistiset kehitysohjelmat kertovat […]
-
Suomen tutkimusinfrastruktuuri ei riitä kehittämään käsitystä tekoälystä
Vuodesta 2008 alkaen Suomen investoinnit ovat jääneet verrokkimaista jälkeen. Koska kehityshankkeisiin ei ole ollut varaa, kilpailu niistä on saanut käsittämättömät muodot. Kunnon tutkimusta ei ole ollut mahdollista tehdä yhdistellen toimialoja ja näkemyksiä, mikä on luovuuden ehdoton edellytys. Kriittinen arvio Arvostelen tässä videossa (41 min) Suomen Tekoälyaikahankkeelle jätettyä “Käsitekarttaa”, joka toi esille 10 kompetenssia, mutta tosi […]
-
Monitaitoyritysekspertti osaa kaiken ympäristöstään ja itsestään
Ensimmäinen kaupallinen tekoälyprojektini oli sijoitusneuvontajärjestelmän rakentaminen suomalaiselle pankkikonsernille (se ei ollut KOP, eikä SYP, vaan niiden kilpailija). Käytin valmista AJ-työkalua, mutta se osoittautui liian hitaaksi, joten jouduin tai pääsin tekemään saman Prologilla. Siinä tuli opittua teknologioiden eroja ja paradigmojen haasteita. Itsevarmuus Prologin muodostamasta markkinaraosta lisääntyi. Uusia sovellusmahdollisuuksia, uusia liikeideoita ja markkinarakoja löytyy “pilvin pimein” sieltä, […]
-
Maraton-projekti tekoälyn edistämiseen, kolmasosavaiheessa (3/9)
Yhteiskuntatutkimusta ja -kehitystä konstruktiiviseen tapaan Metayliopiston työ on konstruktiivista tutkimusta, kognitiivisia ja konkreettisia malleja ja käsityksiä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Visual Prolog – kehittimestä tulee entistä tärkeämpi osa tätä prosessia. Tulee olemaan palkitsevaa näyttää tietokoneella, kuinka Viable System – periaate todellisuudessa toimii, jos verrokkina simuloidaan yhteiskuntaa, joka on arvaamattomassa tilassa (VUCA – world). Metateoria on […]
-
Metayliopiston Ohjelmointikirja avaa ne ovet ja lukot, mitkä aiempi tekoäly pääsi sulkemaan!
Mediaa seuraamalla tulee johtopäätökseen, että nykyisin tekoälyllä saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Jättiyrityksillä on rahaa miljardeittain, ja tekoälyn tuomalla tietoisuuden hallinnalla (ja valvonnalla) ne pistävät investointinsa poikimaan. Yhteiskuntatason tekoälystä ei juurikaan puhuta, sillä valtioilla on ylikireät budjetit, ettei tulevaisuuden suunnitteluun ole mahdollisuuksia. Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn idea ei ole suhdanneherkkä. Se perustuu tieteen parhaisiin käsityksiin ja sellaisiin […]
-
Nostalgiakuva: Ohjelmistorobotti (v. 2001) ja translaattorigeneraattorin patentti
Metayliopiston kehitys sai alkunsa vuonna 2000, kun Jyväskylän Teknologiakeskus lupasi tuntuvan rahoituksen kielioppiteknologian hankkeelle (hakija SwMaster Oy). Olisin halunnut edetä optimointipuolelle, mutta lupasivat niin hyvää, että aloitimme hommat, ja saatiin alkurahoitusta. Minua houkuteltiin patentoimaan kielitietämys, ja se onnistuikin. Kuvassa persoonallinen softarobotti, jolla on valtava määrä hienoja ominaisuuksia. Kun siihen lukee kielen kieliopin, robotti ymmärtää heti […]
-
Global Brain on laaja käsitys tiedon tulevaisuudesta; Ohjelmointikirjan esite
Meta-ajattelu, systeemitiede ja kybernetiikka ovat ikään kuin vanhempia ohjelmistoalalle, sekä isovanhempia tekoälylle, joka on vielä kypsyttelyvaiheessa pitkästä iästään huolimatta. Metayliopiston Ohjelmointikirja on saatu painosta. Ohessa siihen liittyvä esite. Kirjassa käydään läpi kokonainen joukko huomionarvoisia kohtia: yhteiskunnan kehittymisen esteistä ekosysteemin ja alustatalouden rakentamisperiaatteeseen, joka tapahtuisi tekoälyn ohjaamana. Hyvä tekoälykehitin on mainio yhteiskunnan ja bisneksen kehittäjä, jos […]
-
Osaavatko ihmiset rakentaa laadukkaita organisaatioita, tiimejä ja sitä kautta edistää uutta hyvää eri muodoissaan?
Kesäistä pohdittavaa kuinka pitkälle (enää) riittävät ihmisten sosiaaliset ja älylliset taidot? Onko Kiina ainoa maa maailmassa, joka saa aikaan uusia ideoita ja jopa ihan tulvimalla? Millainen on ihmisten yhteistyökyky Suomessa? Mitä eniten puuttuu? Minkä puutteesta kertovat maailman poliittinen tilanne, EU:n problematiikka ja kansojen kuohunta? Mikä on kaiken tiedon ydin ja yhteiskunnan perusta? Vastauksia tässä videossa […]
-
Tiivistelmä kirjasta SeBok Systems Engineering tiivistää kaiken systeemisyyden yhteen kuvaan
Systems Engineering kuulostaa spesifiseltä rajatulta aiheelta, jota osaisisivat vain insinöörit Systeemitieteiden yhteisö on laajentanut systeemisyyden käsitettä, ja kautta aikojen evoluutio (biologia) ja psykologia ja käyttäytymisen teoriat ovat olleet osa sitä. Systeemien kehittäminen voikin tarkoittaa lähes mitä tahansa. Kirja SeBok on varsin selkeä, systeeminen itsekin. Se lähestyy systeemien kehittämistä lentoliikenteen taustalta. Sadan vuoden ajan ilmailu on […]
-
Älykkyyden lajeista meta-meta-älykkyys uutena linjauksena sopisi parhaiten tekoälyn edistämiseen
Älykkyyden lajeja tunnetaan useita. Kiteytynyt sekä joustava älykkyys ovat jo melkoiset vastakohdat, joista edellinen liittyy kokemukseen ja hiljaiseen tietoon, ja jälkimmäinen taitoon tehdä nopeita ratkaisuja, mitä piirrettä nykyaika aivan liikaa korostaa. Tekoälyn suunnittelu vaatii omat älykkyyden profiilinsa Uutta tekoälyä ei synny peliälyn ja nopean reagoinnin kautta, vaan harkiten, nousemalla perusongelman yläpuolelle näkemään kokonaisuus, samalla ymmärtäen […]
-
Metatekoälyn ideavuolaus; ajattelun ja tietokoneen vapausasteet käyttöön
Yhteiskunnan kehittäminen on muuttumassa haasteelliseksi Poliittiset järjestelmät näyttävät olevan kriisissä. Maailman talousfoorumi kertoo miksi (joka vuotisessa riskiraportissaan syitä). Onko olemassa mitään korkeamman tason menetelmää, jolla mitä tahansa vakavaa ongelmaa pääsisi formuloimaan objektiivisesti kohti ratkaisua? Systeemiajattelua on esitetty siihen jo kymmenet vuodet, mutta suosio näyttää hiipuneen, ja se johtunee elämän hektisyydestä, Ihmiset eivät ehdi ajattelemaan. Metatekoäly […]
-
Ohjelmisto-ongelmien formulointi ja ratkaisu: Päättelytekniikka vikojen eliminointiin
Miten IT-ala voisi kehittyä dynaamisesti joukkoistamisen ja tutkimuksen keinoin? Oheisesta kuvasta klikkaamalla aukeaa kirjani vuodelta 2011, joka geneerisellä tavalla opastaa etsimään koodista vikoja ja korjaamaan ne; osittain myös todistamaan sitä oikeelliseksi. Yritin markkinoida ideaa Suomessa Nokiallekin, mutta johtoryhmänsä ei ymmärtänyt holistisen tietämyksen lisäämisen tarvetta, koska olisivat halunneet sen sijaan tuoreelta IT-alan tohtorilta kapea-alaista niche-tuotetta, minkä […]
-
Kaiken julkaisemisen konsepti. Tehdään se esitysmuotoja yhdistävällä tavalla
Kaikkeuden pohtiminen on ikään kuin kvanttiteoriaa Metayliopiston konseptissa on alkanut pilkistää näkyville yhteiskuntakehitykseen ja tekoälyyn liittyvän innovaation raakile: kaiken julkaisemisen (kirjat, videot ja tietotekniikka) muodostama systeeminen konsepti, jolla voisi kuvata “kaiken” samaan tapaan kuin integraatio on vaikuttanut laitteissa isoista koneista kännykkään saakka. Pilvipalvelut yhdistävät niissä tiedon, ja se sovitetaan päätelaitteelle tiettyjen metodiensa avulla. Metayliopiston konsepti […]
-
Pänttäysopisto: Koulutusjärjestelmillä on tapana taantua uomiinsa – monistakin syistä
Miksi yhteiskunnan uudistuminen on niin vaikeaa, ja “SOTET” epäonnistuvat? Syitä voisi luetella useitakin, ja somesta löytyy suuri joukko selityksiä. Koulutuslaitokset ovat yleensä traditionsa ja opinalojensa armoilla, ja henkilöstöt kammoavat muutoksia valtasuhteisiinsa. Uusi ajatusmalli voi olla heille vaarallinen, mutta vielä vaarallisempaa voi olla se, että sukupolvi jää vailla tarvittavia edistyksen eväitä ja siitä tulisi kyyninen oman […]
-
Kirja avaa näkymiä tekoälyyn; Vastuullisuus, tuottavuus ja integraatio sen ytimeen
Konstruktiivisessa tutkimuksessa tekoäly nähdään positiivisena kohteena tuottamassa kontribuutiota Vastuullinen tekoäly on Metayliopiston esittämänä paitsi monipuolinen systeeminen ajattelun tapa yhdistämässä ihmistä ja konetta, myös idearunko harppaamaassa yhä seuraavalle ja sitä seuraavalle askelmalle. Se ei siis ole pelkästään teknologiaa, kuten 99% alan esityksistä on. Missio ei ole vielä valmis; opittavaa ja elämää on vielä paljon jäljellä 🙂 […]