-
6 TIEDEKIRJAA: AI-dialogi systeemitieteen merkityksestä
Olen kirjoittanut sarjan kirjoja tieteestä ja halusin käydä läpi niiden tarkoitukset avoimen tekoälyn kanssa – otsikkotasolla, että saisko se käsitystä niiden aiheiden merkittävyydestä. Kirjoja on kuusi (kuva). Olen IT-alan ja systeemitieteen tohtori ja se näkyy tietenkin kirjojen luonteessa. IT-alan väitökseni jälkeen olen tutkinut systeemitiedettä ja kybernetiikkaa. Tältä pohjalta kysyin ChatGPT:ltä, että voisimmeko alkaa selvittelyn tämän…
-
Kaikenteoria: tieteen, ajattelun ja tekoälyn symbioosi, videoesitys kirjasta 47min
Kaikenteoria on kenties haasteellisimpia ja mielenkiintoisimpia aiheita, mitä tutkijalle on mahdollista saada käsittelyynsä. Ohessa valotetaan yhteistyössä tekoälyn kanssa tehtyä kirjaa, kahdeksan PPT-sliden avulla, lähinnä luontokadon näkökulmasta. Videon osoite: https://youtu.be/6cZtenG3zhU.
-
Video selostaa Googlen menestystekijänä, Innovaatiokirjan demo 1
Tämä video kuuluu GoodReason – demosarjaan, mikä muodostaa Innovaatiokirjan osan 4 sisällön. Sen kesto on 36 minuuttia. Sisältö: OSA 4 – tietämyksen metamalli 1. α Google, miksi se sopii demonstraatioksi ja tutkimuskonseptiksi? 2.π Google, miten ilmiö on syntynyt? 3.χ Google, kuinka tutkia ”ääretöntä” hakunopeutta ja sen käyttöä 4.ΔΨ Googlen luomat paradigmat 5.β Googlen evoluutioprosessi ja…
-
Systeemitiede vapauttaa luovuuden.
Systems Science, also referred to as Systems Research,[1] or, simply, Systems,[2] is an interdisciplinary field concerned with understanding systems—from simple to complex—in nature, society, cognition, engineering, technology and science itself. The field is diverse, spanning the formal, natural, social, and applied sciences.
-
Idea METATIETEESTÄ tieteenalana: 1960-luvulta Metayliopiston lempilapseksi
Klikkaa kuvaa! METATIEDE-kirjan idea, esite 4 sivua
-
Maraton-projekti tekoälyn edistämiseen, kolmasosavaiheessa (3/9)
Yhteiskuntatutkimusta ja -kehitystä konstruktiiviseen tapaan Metayliopiston työ on konstruktiivista tutkimusta, kognitiivisia ja konkreettisia malleja ja käsityksiä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Visual Prolog – kehittimestä tulee entistä tärkeämpi osa tätä prosessia. Tulee olemaan palkitsevaa näyttää tietokoneella, kuinka Viable System – periaate todellisuudessa toimii, jos verrokkina simuloidaan yhteiskuntaa, joka on arvaamattomassa tilassa (VUCA – world). Metateoria on…
-
Systeemisintä ja visuaalisinta tietoa tekoälystä koskaan!
Ohessa muutama linkki Ohjelmointikirjan sisältöön: SISÄLTÖ: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi ESITTELY: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi Esite: Johdatus tekoälyohjelmointiin: Ohjelmointikirja Kirjassa on noin 200 kuvaa ja kymmeniä koodiesimerkkejä, malleja. Syntynyttä prototyyppiä käytetään seuraavissa kirjoissa työkaluna.
-
Avoimuus ja rajattomuus luovat tekoälyn ohjelmoinnille puitteet!
Tosiasioiden tunnistamisesta kirjoittamaan uusinta tekoälyä Viime vuosina Suomeen levinnyt ajatus tekoälyn menestysaskelista pelkistyi melko nopeasti syväoppimisen periaatteeseen (myös koneoppiminen), joka tunnetaan tekoälyn aaltona numero 2. Siitä on tässä blogissa kerrottu useaan otteeseen. Idean supistuminen on kieltämättä johtanut kielteisiin reaktioihin “toisinajattelijoita” kohtaan. Metayliopisto edistää vastuullisena tekoälynä rajattua näkökulmaa, jolle avautuu aivan uudentyyppiset mahdollisuudet edistää yhteiskuntakehitystä. PWC…
-
Ohjelmisto-ongelmien formulointi ja ratkaisu: Päättelytekniikka vikojen eliminointiin
Miten IT-ala voisi kehittyä dynaamisesti joukkoistamisen ja tutkimuksen keinoin? Oheisesta kuvasta klikkaamalla aukeaa kirjani vuodelta 2011, joka geneerisellä tavalla opastaa etsimään koodista vikoja ja korjaamaan ne; osittain myös todistamaan sitä oikeelliseksi. Yritin markkinoida ideaa Suomessa Nokiallekin, mutta johtoryhmänsä ei ymmärtänyt holistisen tietämyksen lisäämisen tarvetta, koska olisivat halunneet sen sijaan tuoreelta IT-alan tohtorilta kapea-alaista niche-tuotetta, minkä…
-
Prolog-kielen vahvuudet tekoälyssä: lähteenä Ivan Bratkon kirja
Tekoäly alkoi aikanaan menestyä Lispin ja Prologin ansiosta 1980-luvulla kuviteltiin tekoälystä mahdottomia (kuten tänäänkin). Viidennen sukupolven tietokonehankkeessa kuviteltiin, että ohjelmointi alkaisi sujumaan luonnollisella kielellä ja jokaisella olisi henkilökohtainen tekoälytietokone työasemanaan. Sen levittäminen Japanissa tyssäsi kuitenkin jo puoliväliin. Nykytietojen mukaan (linkki) Prolog on edelleen suosituimpia tekoälykieliä, kuten myös Lisp. Systeeminen oppimisen ja opettamisen ja kehittämisen metodiikka:…
-
Metayliopiston kirjat toiminnonteoriaan liittyen auttavat tutkimusta kokonaisuutena
Systeemiajattelun kirjamme muodostavat keskenäänkin systeemin. Se on lupaava havainto. Parhaiten se näkyy kun katsoo Engeströmin kaaviota kirjojen näkökulmasta. Kirjojen yhteinen logiikka On kyllä hyvin vaikeata kirjoittaa systeemiajattelusta, koska aihe on yhtä laaja kuin maailma ja vieläkin laajempi. Silti sitä soveltaen voi kehittää yhteiskunnan koneistoja ja IT-alan sovelluksia arkkitehtuureineen hyvinkin tarkasti. Ja onhan maailma täynnä systeemisiä…
-
Metayhteiskunta – Ideakirja esittelee itsensä ja välillisesti koko maailman!
Oli ilo esitellä tuotosta, joka on kokonaisvaltainen, mutta silti tarkka, jos niikseen tulee. Sitähän systeemisyys on. Samoin ideakirja. Hunajakennosto on hyvä ottaa heti esille. Se on yksi systeemisen esittämisen muoto, jota voi käyttää vaikka yrityksen palvelurakenteen kuvaamiseen. Mitä ainutlaatuista tässä ideakirjassa on? Se on rakennettu tuottamaan ideoita, vaikka se jo itsessään ratkoo kymmeniä vaikeita haasteita…
-
Metayhteiskunnan luominen oli lokakuun 2017 projekti: ennakkotietoa!
Suomen ja Euroopan ja Amerikan ongelmia päivitellessäni päätin ottaa kuukauden spurtin luomalla käsitteellisen mallin koko yhteiskunnasta. Mikä Ideakirjan tarkoitus siis on? Tulokset alkavat olla valmiina. Näin syntyi käsite Metayhteiskunta ja päätuotteena Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen. Tämä on taatusti originellia tavaraa. Osa kuva-aineistosta on aiemmasta kirjasta Yhteiskunnan kehittymisen perusteet, ja olen lainaillut netistä kuvia kovin tarkkaan katsomatta…
-
Kriittinen käsitys Lean – ajattelusta
Nykyään koulutuslaitokset tarjoavat Lean – periaatteita lähes ainoana filosofianaan: lean sitä ja lean tätä. On syytä selvittää mitä merkitystä tällä viime vuosisadan japanilaisella autonvalmistuskonseptilla on nykyaikaan: tarua vai totta, faktaa vai fiktiota? Poimin lähdeaineistoksi pelkästään yhden kirjan, Sari Torkkolan kirjan Lean asiantuntijatyön johtamisessa, koska tämä kirja on palkittu monellakin foorumilla parhaana Lean-kirjana ja tietohallintojohtajan kirjoittamana…
-
Elinkelpoisen yhteiskunnan periaate
Politiikassa ja tutkimuksessa puhutaan paljon kestävästä kehityksestä. Tätä termiä vanhempi ja “kestävämpi” on elinkelpoisen systeemin periaate (viable system model). Tässä videossa sitä valotetaan noin puolen tunnin verran. Sitä kautta tulee karkealla tasolla kuvattua termi yhteiskuntakybernetiikka. Siihen pääseminen edellyttää heikossa tilanteessa olevalta systeemiltä muunnosjohtamisprosessia. Se on – yllättäen – melko suoraviivainen periaatteeltaan. Käytännössä muutosta vastustaa eliitti…
