-
6 TIEDEKIRJAA: AI-dialogi systeemitieteen merkityksestä
Olen kirjoittanut sarjan kirjoja tieteestä ja halusin käydä läpi niiden tarkoitukset avoimen tekoälyn kanssa – otsikkotasolla, että saisko se käsitystä niiden aiheiden merkittävyydestä. Kirjoja on kuusi (kuva). Olen IT-alan ja systeemitieteen tohtori ja se näkyy tietenkin kirjojen luonteessa. IT-alan väitökseni jälkeen olen tutkinut systeemitiedettä ja kybernetiikkaa. Tältä pohjalta kysyin ChatGPT:ltä, että voisimmeko alkaa selvittelyn tämän…
-
Tekoälyaika: selkeän rakentava käsitys ylen monimutkaiseen aiheeseen
Suomi on alkanut profiloitumaan Tekoälyssä, rakentamaan imagoa jopa huippumaan tasolle asti (linkki). Suomessa on muutamia vahvoja aloja, joita se varmuudella hyödyttäisi, ja mistä saisi varmaan rahoitusta tutkimukseenkin. Onnistuminen edellyttäisi, että tiedetään mitä tämä vaikeaselkoinen sana oikein pitää sisällään ja kuinka orgaisoituminen huippumaan tasolle asti olisi mahdollista. IT liittyy jo kaikkeen, entä kohta tekoäly? Auttaakseni tätä…
-
Rakettitiede, osa 4: Systeemiajattelu
Systeemiajattelusta Metayliopiston sivustolla on satoja eri esityksiä, samoin kuin neljässä kirjassamme. Tässä lyhyt tiivistelmä (8 min), missä rakettitieteen tyyliin viitekehys ja neljä valaisevaa esimerkkiä, mutta nehän ovat erilaisia lähestymiä aiheeseen. Ettei asiasta tulisi liian ruusuinen kuva, alla osaajaksi kehittymisen tasot: 0 — 5.
-
Metayliopiston kirjat toiminnonteoriaan liittyen auttavat tutkimusta kokonaisuutena
Systeemiajattelun kirjamme muodostavat keskenäänkin systeemin. Se on lupaava havainto. Parhaiten se näkyy kun katsoo Engeströmin kaaviota kirjojen näkökulmasta. Kirjojen yhteinen logiikka On kyllä hyvin vaikeata kirjoittaa systeemiajattelusta, koska aihe on yhtä laaja kuin maailma ja vieläkin laajempi. Silti sitä soveltaen voi kehittää yhteiskunnan koneistoja ja IT-alan sovelluksia arkkitehtuureineen hyvinkin tarkasti. Ja onhan maailma täynnä systeemisiä…
-
Arvoihin perustuva kehitys: Value based leadership
Elokuun teemana Metayliopistolla on arvojohtaminen. Olemme käyneet läpi kulttuuritietoisuutta mm. Joanna Barclayn kanssa saadaksemme aikaan koherenttia käsitystä mitä yhteiskunta, tulevaisuus, teknologia ja ihmisten tarpeet todellisuudessa ovat. Koko maailman ja yhteiskunnan viitekehys Kun ajattelun tarpeita avaa tarpeeksi laajasti, päädytään peruskäsitteisiin kuten ihmistieteet, käsitys teknologiasta ja toteutuksesta sekä vaikutelma tulevaisuudesta. Tällainen malli ei voi olla kovin konkreettinen,…
-
Metayliopisto yhdistää konsepteillaan työelämän käytännöt ja tieteen metodit yhteiskunnan kehittämiseen
Metayliopisto ja sen esittämä GoodReason – periaate ovat kognitiivinen innovaatio: keino ihmisen ajatella systeemisesti (System 2) mitä tahansa alaa ja kohdetta mistä tahansa näkökulmasta valitsemallaan tarkkuudella. Tämä on valtaisa lupaus yhdelle teknologialle tarjota lähes kaikkeen. Seuraavassa sitä selostetaan lähemmin. Metayliopiston taustaa luonnehtii kolme taustoittajansa työuran vaihetta Sellaista työuraa, millä yhtä sujuvasti tähdätään “nörttitasolta” alkaen työelämän…
-
Kriittinen käsitys Lean – ajattelusta
Nykyään koulutuslaitokset tarjoavat Lean – periaatteita lähes ainoana filosofianaan: lean sitä ja lean tätä. On syytä selvittää mitä merkitystä tällä viime vuosisadan japanilaisella autonvalmistuskonseptilla on nykyaikaan: tarua vai totta, faktaa vai fiktiota? Poimin lähdeaineistoksi pelkästään yhden kirjan, Sari Torkkolan kirjan Lean asiantuntijatyön johtamisessa, koska tämä kirja on palkittu monellakin foorumilla parhaana Lean-kirjana ja tietohallintojohtajan kirjoittamana…
-
Nyt kun puhutaan tekoälystä, digitalisaatiosta, IoT:stä, älykkäistä toiminnoista ja tuotteista kuten älyvaatteet, on hyvä määrittää voiko kirja olla älykäs ja millainen olisi älykirja: kyberneettinen malli kirjasta? Tämä selostus liittyy edelliseen postaukseen, mutta on itsenäinen osuutensa. Kybernetiikka tutkii kykyjä, kuten älykkyys, ottamatta kantaa missä se ruumiillistuu. Kirjailijan – kirjan ja lukijan välille muodostuu semanttinen ketju, missä…
-
Kaikkien aikojen älykkäin kirja?
Tiedekirjallisuudessa tunnetaan huippuhetkensä ja taiteessa on helmensä. Älykkyyden piirteitä kirjoista harvemmin hakemalla haetaan. Kaikki geneeriset esitystavat sekä kehittyneet matematiikan menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia ajatuksen vinhaan lentoon. Silti harvemmin päädytään käytännöllisiin ratkaisuihin. Systeemiajattelu on tässä suhteessa erityisen otollinen metodiikka. Kerron tässä uusimman kirjani älykkyydestä. Miten määritellä kirjan älykkyys? Wikipedian mukaan älykkyys liittyy yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn.…
-
Systeemiajattelun osaamisen tasot – Mitä osaajalta vaaditaan?
Monella alalla on osaamisluokitteluja, sertifikaatteja. Systeemiajatteluun julkisia osaamistasoja ei (vielä) ole luotu. Paras löytämäni on Thwink.org-hakemistossa ja sen lisäksi Watersfoundation.org esittää omia osaamiskynnyksiään. Eri koulutusfoorumeilla on omia tenttejään ja kelpoisuusvaatimuksiaan. Tässä videossa arvioin osaamistilanteita, melko laajasti (mikä on luokittelun hyödyllistä taustatietoa), ja esitän löyhän viitekehyksen, jonka mukaan aihetta opiskelija voi tunnistaa heikkouksiaan kehittyäkseen “vahvaksi” systeemiajattelijaksi.…
-
Systeemiajattelun tilanteita ja haasteita
Jos yhteiskunta toimisi oletetulla tavalla, ei systeemiajattelulle olisi paljoa tarvetta, koska tulokset ja tulevaisuus voitaisiin ennustaa. Pääsyitä sille ovat ihmisten arvaamattomuus ja tietoiset virheet sekä konfliktit, missä osapuolet asettuvat toisiaan vastaan. Tässä videossa kuvataan muutamia tilanteita EU:n tasolla, Suomen tasolla, organisaatioissa sekä viestinnässä yleensä. Video on noin puolen tunnin mittainen. https://youtu.be/IVkGOACmJ2g
-
Elinkelpoisen yhteiskunnan periaate
Politiikassa ja tutkimuksessa puhutaan paljon kestävästä kehityksestä. Tätä termiä vanhempi ja “kestävämpi” on elinkelpoisen systeemin periaate (viable system model). Tässä videossa sitä valotetaan noin puolen tunnin verran. Sitä kautta tulee karkealla tasolla kuvattua termi yhteiskuntakybernetiikka. Siihen pääseminen edellyttää heikossa tilanteessa olevalta systeemiltä muunnosjohtamisprosessia. Se on – yllättäen – melko suoraviivainen periaatteeltaan. Käytännössä muutosta vastustaa eliitti…
