Olen halunnut oppia ymmärtämään symboliikan todellisen arvon ihmisille aina siitä lähtien kun väittelin tohtoriksi symbolisesta analyysistä (v. 2008). Nykykulttuurissa symboliikan voima olisi hätkähdyttävän suuri, mikäli ihmiset pystyisivät soveltamaan sitä muutenkin kuin hymiöitä valitsemalla.
Grimmin satu kultakalasta ja kalastajasta on monivaiheinen ja yllättävä. Se kertoo ihmisen ahneuden kierteestä, mutta toisaalta myös universaalista oikeudenmukaisuudesta. Kyltymätön ihminen saa rangaistuksen, jos hän ei osaa arvostaa sitä, minkä on jo saanut.
Video (42 min) aukeaa myös kuvasta klikkaamalla.
Symbolisesti ajatteleva ihminen ymmärtää paitsi satuja, myös logiikkaa, moraalia ja oikeudenmukaisuutta. Hän voi hämmästellä yhteiskunnalista tilaa ja tieteen tilaa vapaasti, ilman opettajan, esihenkilön tai suvun asettamia paineita.
Systeemitieteessä yhdistyy abstrahointi ja kaikki suunnittelun muodot
Mielenkiintoisella tavalla systeemiala (systemologia, kybernetiikka) on ainoa tieteellinen metodiikka ja opinala pohtia kokonaisuuksia ja filosofioita ja teknologioita ja johtamista ja kaikkien muiden tieteenalojen teorioitten vahvuuksia ja rajoituksia. Systeemiala on ikään kuin ikkuna maailmaan, itsenäinen kontrolloija, joutumatta sitoutumaan jonkin tiedekunnan tai professorin näkemyksiin. Päinvastoin, sen keinoin voit tutkia vaikka kaikki maailman teoriat relevantin tietämyksesi muodostamissa rajoissa (instrumentalismin periaate).
Videossa lähtökohtana yhteiskunnan tila ja psykologian käsitys nykyihmisestä
Historiaa. Käsityksemme tieteestä alkoi muotoutua antiikin suurten filosofien aikaan. Aristoteleellä, Platonilla, Sokrateella, Kopernikuksella ja viimein Kantilla on ollut merkittävät roolinsa. Tosin huolimatta kehittyneestä koulutussysteemistä kovin harva nykyäänkään ymmärtää metafysiikkaa tai puhtaan järjen kritiikkiä.
Platonin luolavaiheesta lähtien on syntynyt miljardeittain oman edun tavoitteilijoita, rooleihinsa rajoittuneita persoonia, joita mainio Spiral Dynamics – periaate (luojina psykologian professorit Graves ja Cowan) kuvaa spiraalin tavoin. Siinä sekä arvostetun prof. Robert Keganin tietämysmallissa (self-consciousness) analogisesti esitetään tasot, kuinka avarakatseisesti ja kokonaisvaltaisesti ihminen pystyy suhtautumaan lähipiiriinsä, ympäristöönsä, koko yhteiskuntaan ja maailmankaikkeuteen sekä tulevaisuuteen. Maslowin tarvehierarkia täydentää tätä tietoa. Kehittynein tietoisuuden väri spiraalissa on keltainen. Se tarkoittaa systeemiajattelun tasoa, johon tutkimusten mukaan kuuluu (pääsee) vain prosentti kansalaisista. Tämän keltaisen tason (kuva alla) mukaisen sivistyksen edistäminen on Metayliopiston olemassaolon tarkoitus.
Hämmästyttävän oppimisen periaate selittää Immanuel Kantin elämäntyötä
2000 vuoden aikana oppimisen metodit eivät ole kehittyneet saman tahtiin kuin IT-ala ja mallintamisen tekniikat, Immanuel Kantin tietämysteoria ja logiikka antaisivat mahdollisuuksia meille. Kovin harva osaa käyttää edes miellekarttaa (mindmap). Yhä edelleen eri tiedekunnilla on omat suhteellisen alkeelliset viestinnän ja dokumentoinnin tapansa, eikä monialaisuudesta tai poikkitieteellisyydestä voi puhua kuin sivulauseissa, sillä akateemiset ihmisetkään eivät osaa visualisoida, eivätkä abstrahoida ajatuksiaan kaikkialla mistä siitä saataisiin hyötyä. Tämän päätelmän karmeus näkyy somen “keskusteluareenoilla” (tekstiä on helppo suoltaa suoraan tunteesta ajattelematta mitään). Autoritäärinen systeemi tylyttää tuottamalla tekstiä, ja sama asenne näkyy some-viestinnässä.
Paradigman muutos. Tämän videon menetelmillä voi luoda visuaalisen kehyksen jopa länsimaisen kulttuurin luoja päätyöstä, Puhtaan järjen kritiikki, joka on äärimmäisen abstrakti aihe. Se onnistuu käyttäen apuna tekoälypohjaista jäsentäjää (tässä Wikiwand), jonka tuotokset sijoitetaan systeemiseen malliin ehdotetulla tavalla. Samalla tapaa voisit jäsentää maailman kaikki muutkin filosofit aatteineen, sekä eri tieteenalat, teoriat ja metodiikat, teknologiat jne. Jopas alkaisi tulla pragmatiikkaa ja hyötyä, jos samalla tavalla ihmiset saataisiin oppimaan jo koulunsa ala-asteilla, miten systeemi yleensä toimii ja pitäisi toimia, ja millaisia poikkeamia vinksahteneet organisaatiot ovat päässeet siihen tekemään.
Systeemitieteen visio ja missio keskittyvät suunnitteluun
Niinkään tärkeää ei politiikassakaan ole se, miten asiat nyt ovat, vaan se miten hyvin asiat voisivat olla. Andreas Hieronymi on nähnyt suunnittelun tukemisen systeemitieteen päätarkoitukseksi, ja sille osa-alueiksi johtamisen, päätöksenteon, mallintamisen ja ongelmanratkaisun edistämisen. Mutta jos valtio, kuten Suomi, jämähtää riitoihinsa, valtataisteluun parhaista asetelmista, se muistuttaa Grimmin sadun kalastajan vaimoa, jolle lopulta miehineen käy kalpaten.
Tulevisuus pitää itse suunnitella ja rakentaa. Se kysyy ihmiskunnalta eri elimineen tälle vuosisadalle suunniteltuja ajattelun taitoja (21th Century Thinking Skills).
Kopernikaaninen vallankumous numero 2
Paitsi että Kopernikus kehitti heliosentrisen maailmankuvan (planeetat kiertävät aurinkoa), hän asenteillaan pääsi uudistamaan filosofian ja tieteenharjoituksen, koska mm. Kant “otti siitä kopin” eli mallia kuinka jatkaa innovointia ja ajattelua. Kopernikuksen ajatteluun liitetään estetiikka, tieteen kauneusihanne, koska hän ei suvainnut liian “rumia”, monimutkaisia fysiikan laskelmia. Kerrassaan mahtavat metafysiikan kaavat perustuvat logiikkaan Copernicus Syllogism:
- God as Nature = Perfect, Orderly, Simple, Beautiful
- Ptolemaic System = Complicated
- Therefore: Ptolemaic System = False
Tiede on aina pyrkinyt äärimmäisen selkeisiin ratkaisuihin (Einsteinin hiomakivi), mutta Grimmin satuunkin viitaten se on eksynyt sivuraiteille unohtaen filosofoinnin, joten se muistuttaa Ptolemaioksen aikaista maailmankuvaa (Complicated). Uusi ja toisenlainen maailmankuvan muutos tälle vuosisadalle ja vuosituhannelle olisi siirtyminen vähitellen, sopivin vaihein systeemiseen aikakauteen (Perfect, Orderly, Simple, Beautiful), joka on Spiral Dynamics – kaaviossa määritelty keltaisella värillä. Tässä videossa esitetään looginen, systeeminen GoodReason – malli tähän siirtymiseen. Sen voi tehdä pieni askel kerrallaan mikrotasolta alkaen tai huipulta alkaen tai mielivaltaisessa järjestyksessä, edellyttäen, että muutoksen ympäristö ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Piero Mella puhuu kirjassaan holarkian aiheuttamasta mullistuksesta.
Merkittävä osatavoite tässä mullistuksessa olisi tieteen kirjallisuuden muuttaminen sellaiseksi, että kaikkea ajankohtaista tietämystä luokiteltaisiin systeemisin menetelmin, ja systeemitieteellä olisi tässä uudessa taksonomiassa samantapainen rooli kuin atomipainolla on kemiassa ja DNA:lla on laajat tehtävänsä monilla eri aloilla sekä metaforana että tietämyksen perusosana.
Yhteenveto: Mitä tärkeää asiaa Immanuel Kantin elämäntyöstä emme ole oppineet?
Kantin elämäntyö pelkistetään yleensä sanapariin Transsendentaalinen idealismi, Silti tärkein termi tulevaisuuden rakentamiseksi hänellä on a priori – tietämys. Ilman luottamusta logiikkaan, suunnitteluun ja keskinäisen kehittymisen taitoihimme yhteiskunta saattaa taantua samaan tilaan, missä Kreikan valtiot olivat Platonin aikaan. Ilman a priori – taitoja kukaan johtaja ei ole hyvä johtaja.
Parhainta tulevaisuutta voivat suunnitella vain sellaiset henkilöt, jotka ymmärtävät suuria metakertomuksia ja yhteiskunnan yhdessä kehittymisen tarpeita: kokonaisuuden harmoniaa.
Tämä aihe liittyy Metayliopiston Kaikenteoria – hankkeeseen, joka julkaistaan kirjana.