Epäonnistuminen innovaatiohankkeessa panee pohtimaan vakavasti yliopistojen kompetenssia


Miten voi olla niin, että IT-tiedekunta tilaa miljoonien arvosta tekoälykamaa itselleen ilman, että laitoksessa on ainoatakaan omaa tekoälyasiantuntijaa? Kuvitellaanko, että tekoäly on kuin lampun henki, joka jostakin ilmestyy tuomaan menestystä omistajalleen?

Kyseessä on eräs Tekesin laajimmista hankkeista kautta aikojen, suuruudeltaan jopa 400 miljoonaa euroa, mistä ainoa toteutuma HS:n artikkelin mukaan oli Jyväskylän IT-tiedekunnan ostokset, joita oli tehty kilpailuttamatta ja ilman asiantuntemusta, jota olisi löytynyt yliopiston lähipiiristä, sieltä valmistuneita tekoälytohtoreita, tosin oppinsa muualta saaneena.

Jos yliopisto ei osaa käyttää parasta osaamista hyväkseen, miten se pystyy kouluttamaan parhaita mahdollisia asiantuntijoita työelämään? Laajemmin avattuna, tiedekunnat kärsivät edelleen perinteistä, joissa ne aikanaan on perustettu, ja niiden kyky uudistua ja avautua on jäänyt heikoksi. Sen takia tarvitaan uudenlaisia oppimisen ja kehittymisen menetelmiä.

Metayliopiston haaste kuinka yliopistot selvittäisivät osaamisensa tason löytyy täältä.

Video on 24 minuuttia pitkä.