-
Näkemys Metayliopisto-kirjojen tarkoituksesta kirjoittajineen, ChatGPT
Metayliopisto syntyi tavallaan vahingossa, vuonna 2016, internet-jakeluvälineenä, ajatuksena luoda riippumatonta tutkimustietoa vallitsevan yliopistosysteemin ulkopuolella, ottamaan huomioon autoritäärisen systeemin haasteet tulkita itseään ja yhteiskuntaa. Ensimmäinen missioesite löytyy tästä linkistä. Metayliopiston tarkoitus ei ole kahdeksassa (8) vuodessa juurikaan muuttunut, mikä kertoo valinnan toimivuudesta, mutta sisäinen kompetenssi on kehittynyt yhä laaja-alaisemmaksi tieteen ja monitieteellisyyden osaajaksi, uuden teknologiankin avulla…
-
Niille, joita kulttuurantropologia kiinnostaa: harppaus Havukka-ahon ajattelijasta tekoälyn uuteen nousuun
Tavalliset kansalaiset valittavat usein, että heitä ei ymmärretä, ja varsinkin tuo vastapuoli somessa haluaa ymmärtää kaiken ihan väärin. Reduktionistinen (ego-keskeinen) kulttuuri onkin johtanut mielentilan alennustilaan, yleiseen epävarmuuteen. Veikko Huovinen toimi sodanjälkeisessä Suomessa kansantilan tulkkina ja parantajana mainioilla kirjoillaan. Konsta Pylkkänen eli Havukka-ahon ajattelija nousi hahmona omiin korkeuksiinsa huikeana ajattelijana, jota sopi matkia. Halusin tutkijan ominaisuudessa…
-
Podcast: Modernin tieteen alulle panija Kopernikus henkilökuvana
Kuvaus Kopernikuksesta on tehty Campbellin ideoimalla Hero’s Journey – kuvausmenetelmällä. Se on siis “sankaritarina”. Olisiko moderni tiede jäänyt syntymättä ilman häntä? Sitä ei saada koskaan selville. Podcast kestää noin 34 minuuttia. Se päättyy systeemitieteen merkityksen pohdintaan. Koko aineisto on suurelta osin saatu ChatGPT:ltä, mutta tämä sankaritarinan periaate jäsentää aiheen ja toimii runkona. Podcast-linkki Spotifyssä.
-
Semiotiikan voimannäyte; Get stronger mentally and physically from knowledge
Muistan elävästi kun kotikirkkoni rovasti Torsten Sveholm talvisena sunnuntaina saarnasi näin: “Viime viikolla näimme, kuinka Tatran MM-kisojen viidellä kympillä Kalevi Oikarainen voitti kultaa. Tässä joudumme pysähtymään: mistä ne voimat oikein tulevat?” Olen käynyt Personal Trainer – kurssit, joten käytin tuota metaforana juuri tänään kysyäkseni itseltäni ja tekoälyltä: Mikä olisi abstraktein tapa lähestyä uutta, ventovierasta asiaa,…
-
6 TIEDEKIRJAA: AI-dialogi systeemitieteen merkityksestä
Olen kirjoittanut sarjan kirjoja tieteestä ja halusin käydä läpi niiden tarkoitukset avoimen tekoälyn kanssa – otsikkotasolla, että saisko se käsitystä niiden aiheiden merkittävyydestä. Kirjoja on kuusi (kuva). Olen IT-alan ja systeemitieteen tohtori ja se näkyy tietenkin kirjojen luonteessa. IT-alan väitökseni jälkeen olen tutkinut systeemitiedettä ja kybernetiikkaa. Tältä pohjalta kysyin ChatGPT:ltä, että voisimmeko alkaa selvittelyn tämän…
-
AVOIMEN TIETEEN YHTEISÖ: Aikahyppy 500 vuotta taaksepäin ja pitkälle eteenpäin
Tässä videossa (44 min) on yleiskatsaus Kaikenteoria – kirjasta ja tieteen merkityksestä suhteessa tekoälyyn ja tulevaisuuden tarpeisiin, mitä myös IFSR-yhteisö ja SystemsPraxis-hanke ovat selvittäneet 10 vuoden ajan. Alla Youtube-linkki:
-
Tiede mullistuu kauneusihanteen ja tekoälyn keinoin (34 min video)
Video aukeaa kuvasta.
-
The AI-assisted Kaikenteoria book (TOE) hits the heart of science (contents)
Kirjantuotantoprosessimme on, valitettavasti, viivästynyt ja kestänyt yli vuoden. Hidastusta on aiheuttanut OpenAI:n valmistuminen, mikä osaltaan on elävöittänyt tuotosta ja sisältöä erittäin paljon, ja koitui eduksi. Kirjan teoria pohjautuu tieteenfilosofian ytimeen lukujen otsikkoja myöten (ohessa kuva). Näin syntyy metameta-taso, kuvaus metatieteen konseptista palvelemassa kaikkea. In English: Unfortunately, our book writing process has been delayed and lasted…
-
Worldviews: 1944, 1994 and 2024: 80 Years of Dramatic Change
Systems science has been a powerful factor in the birth of our modern IT society Who remembers Alan Turing’s Entscheidungsproblem? It started IT. I am writing a book on TOE from the perspective of systems science. The book will include a brief description of the development of cybernetics. In 1944, Wiener created a basic work,…
-
Systeemien teoria ajattelun inspiroijana
Mielenkiintoinen kysymys on, kumpi näkökulma tarjoaa enemmän virikkeitä uuden edistämiseen, tarkka pitäytyminen konkretiassa yksityiskohtien kautta, vai teoreettinen näkökulma “back to basics”? Vastaus riippuu tarkastelijasta ja hänen tutkijan taidoistaan, tai myös henkilön käytännön valmiuksista, kuten taitelija tuottamassa tuhannetta maalaustaan vaativille markkinoille. Tässä videossa korostetaan systeemien teorian universaalisuutta ja selkeyttä avartamassa kehittäjänsä mielen maisemaa alariippumattomasti, jatkumona. Systeemienteoria…
-
Video selostaa Googlen menestystekijänä, Innovaatiokirjan demo 1
Tämä video kuuluu GoodReason – demosarjaan, mikä muodostaa Innovaatiokirjan osan 4 sisällön. Sen kesto on 36 minuuttia. Sisältö: OSA 4 – tietämyksen metamalli 1. α Google, miksi se sopii demonstraatioksi ja tutkimuskonseptiksi? 2.π Google, miten ilmiö on syntynyt? 3.χ Google, kuinka tutkia ”ääretöntä” hakunopeutta ja sen käyttöä 4.ΔΨ Googlen luomat paradigmat 5.β Googlen evoluutioprosessi ja…
-
Mikä olisi kaikkein ilmaisuvoimaisin ja kehityskelpoisin oppimisen ja kehittymisen metodiikka?
Nyt täytyy lähteä liikkeelle aivan perusteista 🤔 Mitä tieto on ja miten se jalostuu tietämykseksi? Entä mitä viisaus on? Opetetaanko näitä aiheita yliopistoissa, entä työelämässä? Viisautta on etsittävä filosofien luota. Systeemien filosofia on puolestaan aikomusta ymmärtää maailmaa systeemisen paradigman kautta, ja tietämys kuvautuu mm. SECI-mallissa spiraalina, jossa se muuttuu vuoron sisäiseen (tacit) ja vuoroin selkeästi…
-
Valitse mikä tahansa aihe, neuvon kuinka siitä tulee systeeminen idea!
Systeemitiede
-
2020-luvulle tultaessa ajattelun tyylin on muututtava
Presidentti Sauli Niinistö piti vuoden vaihteessa kunnon arvopuheen mm. luottamuksesta ihmiseen, koska sen vastakohta on niin synkkä. Yhteinen nimittäjä kuluneen vuosikymmenen isoille ongelmille on sivistyksen tilan heikkeneminen, ja siihen on monta syytä. Valistunein tapa nousuun lähtisi tiedon ja tieteen arvon kohenemisesta, mutta olemmeko näin jaloon liikkeeseen valmiita? Ydinajatus systeemisyyden tarpeen perustelemiseksi on parhaiden toteutusmallien etsiminen,…
-
Idea METATIETEESTÄ tieteenalana: 1960-luvulta Metayliopiston lempilapseksi
Klikkaa kuvaa! METATIEDE-kirjan idea, esite 4 sivua
-
Agile – manifesto mullisti softa-alan – unohten tieteen näkökulman. Metayliopisto keskittyy siihen.
12 kultaista periaatetta (teoriaa) muodostavat Metatieteen perustan Hämmästyttävä ketju teorioita on mahdollistanut oppimisen yhä pidemmälle ja syvemmälle ja laajemmalle monitieteisyyden ytimeen. Videossa kuvattu ketju on kansainvälisestikin katsottuna merkittävä innovaatio, sillä fokus ei katoa tietomäärän lisääntyessä, vaan päinvastoin: idea kiteytyy metatieteen kautta vastuullisen tekoälyn aihepiiriin kattamaan koko yhteiskunta, teknologia ja jopa luonto politiikkoineen (vai pitäisikö se…
-
Esitä vatsasi systeeminä; toimiiko se vai närästääkö? Monitieteellinen tarkastelu.
Guruksi kehittyminen vaatii 10.000 tuntia ahertamista Työelämässä toimiville tulee vaistomainen tarve minimoida ajan käyttöään ja saada tehokasta aikaan vähällä vaivalla. Se ei kuitenkaan ole oikea asenne huippuinnovaatioiden tekoon. Kiireisissä projekteissa ei välttämättä ehdi oppia paljoakaan. Taiteilijat ja urheilijat ajattelevat toisin. Heille harrastus ja työ ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään; samoin kuin parhailla tutkijoillakin. Kehittymisen halu motivoi…
-
Suomen tutkimusinfrastruktuuri ei riitä kehittämään käsitystä tekoälystä
Vuodesta 2008 alkaen Suomen investoinnit ovat jääneet verrokkimaista jälkeen. Koska kehityshankkeisiin ei ole ollut varaa, kilpailu niistä on saanut käsittämättömät muodot. Kunnon tutkimusta ei ole ollut mahdollista tehdä yhdistellen toimialoja ja näkemyksiä, mikä on luovuuden ehdoton edellytys. Kriittinen arvio Arvostelen tässä videossa (41 min) Suomen Tekoälyaikahankkeelle jätettyä “Käsitekarttaa”, joka toi esille 10 kompetenssia, mutta tosi…
-
Maraton-projekti tekoälyn edistämiseen, kolmasosavaiheessa (3/9)
Yhteiskuntatutkimusta ja -kehitystä konstruktiiviseen tapaan Metayliopiston työ on konstruktiivista tutkimusta, kognitiivisia ja konkreettisia malleja ja käsityksiä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Visual Prolog – kehittimestä tulee entistä tärkeämpi osa tätä prosessia. Tulee olemaan palkitsevaa näyttää tietokoneella, kuinka Viable System – periaate todellisuudessa toimii, jos verrokkina simuloidaan yhteiskuntaa, joka on arvaamattomassa tilassa (VUCA – world). Metateoria on…
-
Metayliopiston Ohjelmointikirja avaa ne ovet ja lukot, mitkä aiempi tekoäly pääsi sulkemaan!
Mediaa seuraamalla tulee johtopäätökseen, että nykyisin tekoälyllä saadaan kilpailuetua suhteessa muihin. Jättiyrityksillä on rahaa miljardeittain, ja tekoälyn tuomalla tietoisuuden hallinnalla (ja valvonnalla) ne pistävät investointinsa poikimaan. Yhteiskuntatason tekoälystä ei juurikaan puhuta, sillä valtioilla on ylikireät budjetit, ettei tulevaisuuden suunnitteluun ole mahdollisuuksia. Metayliopiston Vastuullisen tekoälyn idea ei ole suhdanneherkkä. Se perustuu tieteen parhaisiin käsityksiin ja sellaisiin…
-
Nostalgiakuva: Ohjelmistorobotti (v. 2001) ja translaattorigeneraattorin patentti
Metayliopiston kehitys sai alkunsa vuonna 2000, kun Jyväskylän Teknologiakeskus lupasi tuntuvan rahoituksen kielioppiteknologian hankkeelle (hakija SwMaster Oy). Olisin halunnut edetä optimointipuolelle, mutta lupasivat niin hyvää, että aloitimme hommat, ja saatiin alkurahoitusta. Minua houkuteltiin patentoimaan kielitietämys, ja se onnistuikin. Kuvassa persoonallinen softarobotti, jolla on valtava määrä hienoja ominaisuuksia. Kun siihen lukee kielen kieliopin, robotti ymmärtää heti…
-
Systeemisintä ja visuaalisinta tietoa tekoälystä koskaan!
Ohessa muutama linkki Ohjelmointikirjan sisältöön: SISÄLTÖ: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi ESITTELY: Vastuullisen tekoälyn ohjelmointi Esite: Johdatus tekoälyohjelmointiin: Ohjelmointikirja Kirjassa on noin 200 kuvaa ja kymmeniä koodiesimerkkejä, malleja. Syntynyttä prototyyppiä käytetään seuraavissa kirjoissa työkaluna.
-
Tiivistelmä kirjasta SeBok Systems Engineering tiivistää kaiken systeemisyyden yhteen kuvaan
Systems Engineering kuulostaa spesifiseltä rajatulta aiheelta, jota osaisisivat vain insinöörit Systeemitieteiden yhteisö on laajentanut systeemisyyden käsitettä, ja kautta aikojen evoluutio (biologia) ja psykologia ja käyttäytymisen teoriat ovat olleet osa sitä. Systeemien kehittäminen voikin tarkoittaa lähes mitä tahansa. Kirja SeBok on varsin selkeä, systeeminen itsekin. Se lähestyy systeemien kehittämistä lentoliikenteen taustalta. Sadan vuoden ajan ilmailu on…
-
Metatekoälyn ideavuolaus; ajattelun ja tietokoneen vapausasteet käyttöön
Yhteiskunnan kehittäminen on muuttumassa haasteelliseksi Poliittiset järjestelmät näyttävät olevan kriisissä. Maailman talousfoorumi kertoo miksi (joka vuotisessa riskiraportissaan syitä). Onko olemassa mitään korkeamman tason menetelmää, jolla mitä tahansa vakavaa ongelmaa pääsisi formuloimaan objektiivisesti kohti ratkaisua? Systeemiajattelua on esitetty siihen jo kymmenet vuodet, mutta suosio näyttää hiipuneen, ja se johtunee elämän hektisyydestä, Ihmiset eivät ehdi ajattelemaan. Metatekoäly…
