Tulee usein mietittyä, että tämän päivän aikuisissa (työntekijöissäkin) näkee päiväkerhonsa opit imeneen lapsen vaikutukset vielä vuosikymmenten ajan. Onko siellä kasvatettu yhteisölliseen ja rakentavaan ihmiskäsitykseen vai onko annettu liikaa löysää yksilöllisyyden suuntaan?
Miten yleensä työmarkkinoilla, miten organisaatioitten johtoon joutuukin usein liian kapea-alaisia ja jopa narsistisia yksilöitä? Lähes jokaisessa Euroopan maassa on jonkinlainen valtakriisi meneillään. Senkään takia valtiot eivät kehity ja tärkeät arkiset asiat jäävät hoitamatta.
Tässä videossa kritisoin Suomen valtion ylimmän tason passiivisuutta tulevaisuuteen (aihe 1), yliopistolaitosta ilman suuntaa (aihe 2) sekä IT-alaa kelvottomine ratkaisuneen (aihe 3). Keskitetyn suunnittelun puuttuminen (uusliberaalien vaatimus) johtaa maan tieteen ja tekniikan ja sosiaalisen elämän taantumiseen ihan satavarmasti.
Selkeä korjaus kohti kestävää yhteiskuntamallia ja ihmisten tulevaisuutta
Systeemiajattelun keinoin ja soveltaen videossa esittämääni meta-opettamisen tekniikkaa on mahdollista luoda Suomestakin jopa miljoonia erilaisia käsityksiä, millainen sen tulevaisuus olisi. Tämä runsaslukuisuus on ansio, koska se kertoo menetelmänsä joustavuudesta ja ilmaisuvoimasta. Samat piirteet, joilla hahmotella menestyvää ihmistä, näkyvät luontevasti hänen tulevaisuuden kuvassaan ja yhteiskuntakäsityksessään.
Ristiriitojen välttämiseksi mallien tulee siis kohdata. IT-teknisesti se onnistuu mm. luomalla käsitehierarkia, missä on kuvattu ihminen ja ihmisen organisaatiot tavoitteineen ja piirteineen halutulla tarkkuudella. Jo köykäisellä mallilla pääsee ongelman ytimeen miettimään vaikkapa pääoman kierron ongelmallisuutta ja työttömien aktivointia.
Yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun iloa, eloa ja älyä
Eilen YLE:n A-Teema – keskusteluohjelmassa yritettiin “teurastaa” YLE:n vastaava päätoimittaja syystä, että oltaisiin sensuroitu jotakin tai myönnytty puoluepoliittiseen tahtoon. Kuinka tarpeettomia ovatkaan nämä kiistat, joita kenties katsoo tuntikausia miljoona kansalaista. Tämä jupakointi lähtee liikkeelle yhteiskunnan jännitteistä, kaunastaa ja poliittisesta vaikuttamisen tarpeesta. En lähde kenenkään puolelle, mutta on hyvä mainita, että jos yhteiskunta jalostuisi, ja lähtisi soveltamaan tämän videon oppeja, keskustelisimme ensi sijaisesti mahdollisuuksista saada erilaisia ihmisiä kohtaamaan toisiaan tarpeineen ja palveluineen.
Jos meillä olisi vapaat kädet ilman painolastia, lähtisimme epäilemättä etsimään aitoa totuutta tarvitsematta riidellä keskenämme. Kulttuurijohtamisen idea vie siihen suuntaan, aitoon ekosysteemiajatteluun. Jos meillä olisi niin mainio tilanne, silloin tässä videokokoelmassa esittämäni ideat nousisivat arvoon arvaamattomaan. Nehän ovat selviä harppauksia kohti tulevaisuutta kukin.
Videon merkitys
Video on vajaan tunnin mittainen. Sillä on kuusi erilaista tehtävää:
- Paljastaa jotakin ällistyttävän rationaalista: paradoksi ja emergenssiä
- Demonstroida siinä sivussa systeemiajattelua, mitä loistavaa se voikaan tarjota
- Soveltaa meta-opettamista: powerpoint+youtube – työkaluilla
- Selostaa nyky-yhteiskunnan käsittämättömiä toimintamalleja, antipatterneja ja kriisejä
- Katuminen; ehdottaa asennemuutosta jokaiselle kuulijalle, jolla omatunto kolkuttaa ja on heräämisen aika
- Kertoa miten Metayliopiston suosittamaan systeemiajattelun tekniikkaan pääsee käsiksi metodiikan avulla yhä paremmin ja paremmin
On ollut erittäin antoisa kokemus itse huomata, että aivan pienestä systeemin speksistä lähtien voi suunnitella kokonaisia maailmoita ja yhteiskuntia, luvaten niille tulevaisuutta tieteen parhaita oppia soveltaen. Kaikki tieto mitä kybernetiikasta ja systeemeistä löytyy, on vain eduksi tälle missiolle kohti parempaa yhteiskuntaa!