Antiikista lähtien on osattu erottaa faktakeskeisen ajattelun ja filosofian näkökulmat. Tänä päivänä työelämässä kiire syrjäyttää pohdinnan, kun pitää olla niin ketteriä, ja vielä ketterämpiä. Yritys – erehdys – menetelmä ja kaikenlainen sekoilu on oma kavala paradigmansa, koska tosiasiallisesti siinä ei pääse oppimaan juuri mitään. Se on jatkuvaa pyörän keksimistä uudelleen (re-inventing wheel).
Universaali ajattelu on yleisten periaatteiden löytämistä
Jos Suomessa on 200 kuntaa ja maailmanlaajuisesti niitä on kymmeniä tuhansia, ja Suomessa kymmeniä tuhansia yrityksiä ja maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia, eikö olisi järkevää, että ne oppisivat tehokkaasti toisiltaan?
Oppiminen ei kuitenkaan edes ala, jos intoa ei ole. Viikko sitten minulle vastattiin viestiini, että “Kukaan ei ole kiinnostunut yleisestä ajattelusta vaan vain sovellettavasta – liiketoiminnan maailmassa. ”
Tuo on järkyttävää lyhytnäköisyyttä siinä kontekstissa, että maailmassa on miljoonia ihmisiä ihmettelemässä samoja asioita, ja miljoonat ja taas miljoonat menevät konkurssiin tai muuten epäonnistuvat hankkeissaan. Valtiot kaatuvat ja suhdanteet pistävät suunnitelmat kumoon.
Videossa universaali ajattelu tuodaan esille konseptinomaisesti asetelmana (kesto vajaa 30 minuuttia). Siitähän on luotu paljon teorioitakin, joista tässä viitataan Wilberin kaiken teoriaan ja muutosjohtamismenetelmään Whole System Change, joka soveltaa ihmisten arvoja systeemin kehittämiseen.