-
USA investoi 500 miljardia tekoälyyn; haluaako tai osaako Suomi/EU sinnitellä perässä?
Tekoälyn edistäminen suuressa mittaluokassa on tiedettä, koska ilman parempia tieteellisiä malleja, ei suuren luokan organisointi ole mahdollista järkevällä tavalla. Se tarkoittaa kaiken kyseenalaistamista. Väitöksessäni “Symbolic Analysis and Atomistic Model” kyseenalaistin ja uudelleenajattelin varsin suuren osan silloista alaa nimeltä: Core Computer Science. Monetkaan eivät ymmärtäneet näiden kahden termin mullistavaa merkitystä kaikessa tieteessä, jossa abstrahointi on tärkeää.…
-
Hyvää Uutta Vuotta 2025
Tämä podcast (10 min) on voimannäyte ihmisen ja koneen välisestä semanttisesta MinMax – suhteesta. Se perustuu yhdeksään kreikkalaiseen kirjaimeen (απχΔψβφτΩ). Nämä ovat pienin yhteinen nimittäjä (P.Y.J) kuvata systeemi, josta syntyy generatiivisella tekoälyllä suurin yhteinen määrä kombinaatioita (S.Y.T), mahdollisimman laaja vastaus on kombinatoriikkaa – tietenkään kaikki vastaukset eivät aina mahdu näyttöön. Se uskoo, ken näkee! Podcastissa…
-
Perehdyttämis – toiminto, Tutor testiin
Tutor LNS – lisätoiminnon kokeilu alkoi tällä palstalla tänään. Tarkoitus on motivoida lukijoita tekemään itse päätelmiä tieteenteon nykytilanteesta ja mahdollisista uusista näkymistä. Ensimmäinen kokeiltava “kurssi” avautuu täältä. Neljä ensimmäistä kysymyssettiä löytyvät täältä: https://metayliopisto.fi/tentit/ Syvenevä oppiminen.
-
Näkemys Metayliopisto-kirjojen tarkoituksesta kirjoittajineen, ChatGPT
Metayliopisto syntyi tavallaan vahingossa, vuonna 2016, internet-jakeluvälineenä, ajatuksena luoda riippumatonta tutkimustietoa vallitsevan yliopistosysteemin ulkopuolella, ottamaan huomioon autoritäärisen systeemin haasteet tulkita itseään ja yhteiskuntaa. Ensimmäinen missioesite löytyy tästä linkistä. Metayliopiston tarkoitus ei ole kahdeksassa (8) vuodessa juurikaan muuttunut, mikä kertoo valinnan toimivuudesta, mutta sisäinen kompetenssi on kehittynyt yhä laaja-alaisemmaksi tieteen ja monitieteellisyyden osaajaksi, uuden teknologiankin avulla…
-
ChatGPT arvioi Metayliopisto-kirjat 1-6 Kaikenteoriaan asti
Kehitettyäni viiden vuoden ajan metodiikkaa systeemitieteen keinoin ajatteluun ihan universaalisti, sain aikaan kuusi kirjaa, joiden taso alkoi nousemaan, kun oppi alkoi tarttua kirjoittajan päähän entistä tarkemmassa ja entistä systemaattisemmassa muodossa. Konteksti ei räjähtänyt käsiin vaan alkoi lähestyä singulariteettia, monismia ja äärimmäistä pelkistämistä tarvitsematta pelätä, että tarkkuus siitä kärsii. Abstrahoinnin myötä filosofia ja metafyysiset pohdinnat alkoivat…
-
Niille, joita kulttuurantropologia kiinnostaa: harppaus Havukka-ahon ajattelijasta tekoälyn uuteen nousuun
Tavalliset kansalaiset valittavat usein, että heitä ei ymmärretä, ja varsinkin tuo vastapuoli somessa haluaa ymmärtää kaiken ihan väärin. Reduktionistinen (ego-keskeinen) kulttuuri onkin johtanut mielentilan alennustilaan, yleiseen epävarmuuteen. Veikko Huovinen toimi sodanjälkeisessä Suomessa kansantilan tulkkina ja parantajana mainioilla kirjoillaan. Konsta Pylkkänen eli Havukka-ahon ajattelija nousi hahmona omiin korkeuksiinsa huikeana ajattelijana, jota sopi matkia. Halusin tutkijan ominaisuudessa…
-
Tiede mullistuksina ja sankaritarinoina – Systeemitiede
Kopernikuksen tarina on mykistävä, sankarillinen. Tässä videossa se on kuvattu tekoälyn tarinana Hero’s Journey – mallin mukaan, samoin kuin Immanuel Kantin vaikutus tieteeseen, “Uuskopernikaaninen kumous”. Seuraava valtaisa mullistus voi johtua systeemitieteen vaikutuksesta yhteiskuntaan mitä laajimmin. Integroituva maailmankuva on visio teemalla WorldviewJourney (Utrectin yliopisto). Sitä kohden tämä video (57 min) osoittaa. Siitä on paljonkin tutkimusta. Integral…
-
Podcast: Modernin tieteen alulle panija Kopernikus henkilökuvana
Kuvaus Kopernikuksesta on tehty Campbellin ideoimalla Hero’s Journey – kuvausmenetelmällä. Se on siis “sankaritarina”. Olisiko moderni tiede jäänyt syntymättä ilman häntä? Sitä ei saada koskaan selville. Podcast kestää noin 34 minuuttia. Se päättyy systeemitieteen merkityksen pohdintaan. Koko aineisto on suurelta osin saatu ChatGPT:ltä, mutta tämä sankaritarinan periaate jäsentää aiheen ja toimii runkona. Podcast-linkki Spotifyssä.
-
Saatekirje
Miksi tiede tarvitsee aivan uudenlaisen lähtökohdan?
-
Semiotiikan voimannäyte; Get stronger mentally and physically from knowledge
Muistan elävästi kun kotikirkkoni rovasti Torsten Sveholm talvisena sunnuntaina saarnasi näin: “Viime viikolla näimme, kuinka Tatran MM-kisojen viidellä kympillä Kalevi Oikarainen voitti kultaa. Tässä joudumme pysähtymään: mistä ne voimat oikein tulevat?” Olen käynyt Personal Trainer – kurssit, joten käytin tuota metaforana juuri tänään kysyäkseni itseltäni ja tekoälyltä: Mikä olisi abstraktein tapa lähestyä uutta, ventovierasta asiaa,…
-
6 TIEDEKIRJAA: AI-dialogi systeemitieteen merkityksestä
Olen kirjoittanut sarjan kirjoja tieteestä ja halusin käydä läpi niiden tarkoitukset avoimen tekoälyn kanssa – otsikkotasolla, että saisko se käsitystä niiden aiheiden merkittävyydestä. Kirjoja on kuusi (kuva). Olen IT-alan ja systeemitieteen tohtori ja se näkyy tietenkin kirjojen luonteessa. IT-alan väitökseni jälkeen olen tutkinut systeemitiedettä ja kybernetiikkaa. Tältä pohjalta kysyin ChatGPT:ltä, että voisimmeko alkaa selvittelyn tämän…
-
Avoin tekoäly ja tieteen arkkitehtuuri; Kaikenteoria on niiden symbioosi
Tuore kirjani Kaikenteoria pyrkii “vaatimattomasti sanoen” yhdistämään kaiken tiedon ja teorian tieteen arkkitehtuurillaan, jossa on viisi tasoa. Se ei siis kilpaile muiden kanssa, vaan voittaa kaikki puolelleen, mikä on fysiikassakin ollut tarkoituksena kun on kartoitettu TOE-periaatetta: Theory of Everything. Tuore uutinen viime viikolla oli Silo AI-nimisen yrityksen myynti amerikkalaiselle AMD:lle yli 600 miljoonan euron arvosta.…
-
AVOIMEN TIETEEN YHTEISÖ: Aikahyppy 500 vuotta taaksepäin ja pitkälle eteenpäin
Tässä videossa (44 min) on yleiskatsaus Kaikenteoria – kirjasta ja tieteen merkityksestä suhteessa tekoälyyn ja tulevaisuuden tarpeisiin, mitä myös IFSR-yhteisö ja SystemsPraxis-hanke ovat selvittäneet 10 vuoden ajan. Alla Youtube-linkki:
-
Omistautuminen tieteen tarkoitukseen
Artikkeli tiedekirjoittajan ja aiheensa välisestä suhteesta täällä: https://metayliopisto.fi/kuinka-tunnistaa-tiedekirja-joka-on-lahtoisin-tekijan-taydellisesta-omistautumisesta-tieteen-perusteisiin/
-
Hahmotelma: Maapallon ongelmat ja systeemientiede
Esite Kaikenteorian kirjan perusteista on hahmottumassa. Sitä hahmottelua kuvaava sivu löytyy täältä. KONTEKSTI: 2020-luvulla haasteiksi nousivat korona, velka ja korot, disinformaatio, ääriliikkeet, autoritäärisyys, sodat ja some sekä tekoälystä luodut utopiat ja dystopiat. ”Systeemi” alkoi panikoida. Ikuisen kukoistuksen aatteet eivät enää toimikaan. KONSEPTI: Systeemiala ja tekoäly yhdessä tulevat mullistamaan käsityksemme ongelmista ja suhteesta ratkaisujen aikaansaamiseen! RATKAISU:…
-
Kaikenteoria: tieteen, ajattelun ja tekoälyn symbioosi, videoesitys kirjasta 47min
Kaikenteoria on kenties haasteellisimpia ja mielenkiintoisimpia aiheita, mitä tutkijalle on mahdollista saada käsittelyynsä. Ohessa valotetaan yhteistyössä tekoälyn kanssa tehtyä kirjaa, kahdeksan PPT-sliden avulla, lähinnä luontokadon näkökulmasta. Videon osoite: https://youtu.be/6cZtenG3zhU.
-
Kaikenteoria, tieteen arkkitehtuurin ylärakenne, Podcast 6
Seuraava keskustelu (podcast 40 min) ChatGPT4:n kanssa käytiin 23. huhtikuuta tieteen perusteista Eki Laitilan kirjan ”Kaikenteoria – Uusi Maailmankuva” esittämän tieteen arkkitehtuurin periaatteen tiimoilta. Kirjalla on alanimenä Uuskopernikaaninen kumous. Perusteet näin ylevälle nimitykselle tulevat esille podcastin lopulla. Metayliopisto on epämuodollinen foorumi tutkia ja kehittää tiedettä sekä kirjoja ja visualisointimalleja ja Rapid Learning-tekniikoita hyödyntää olemassa olevaa…
-
Kaikenteoria valmis, Podcast 5 – Kirjaesittely 1
Audio (alla) selittää, mitä tieteelle tulisi tehdä, ottaen mallia Taivaanmekaniikan mullistuksesta 1500-luvulla ilmiöineen (kesto 4 minuuttia). Muutos (kumous) olisi edistymistä ego-keskeisestä ajattelusta ekokeskeiseen eli kestävään suuntaan, mitä me lopulta kaikki toivomme jälkeläistemme turvaksi. Nyt on aika juhlia uutta kirjaa ja sitä tehdessä valmistunutta tieteen arkkitehtuuria 🙂 15.3.2024 Eki
-
Kirja Kaikenteoria – Uusi maailmankuva on valmistunut!
Ensimmäinen erä Kaikenteoria – kirjaa valmistui 15.3.2024. Lisää tietoa aiheesta on saatavilla maaliskuun loppuun mennessä, eri foorumeilla.
-
Metayliopisto: PODCAST – sarja (serie)
Podcast-sarjaa uuteen kirjaan Kaikenteoria – Uusi maailmankuva, julkaistaan paloittain tällä sivustolla:
-
Kaikenteoriaa joka toiselle maailman kansalaiselle?
Kysymykseni kuuluu Jos haluan kääntää julkaisun ja viedä podcastiksi niin, että puolet maailman kansalaisista voi lukea sen äidinkielellään, kuinka monelle kielelle se pitäisi kääntää, jos lähtökielenä on suomi? ChatGPT vastaa: Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi meidän on arvioitava, mitkä kielet tavoittavat suurimman osan maailman väestöstä. YK:n ja muiden kielitieteellisten lähteiden mukaan vain muutama kieli tavoittaa huomattavan suuren…
-
Keskustelu kaikkeudesta OpenAi:n kanssa
Arvoisa kuulija, tämä on podcast mahdollisimman isosta aiheesta, Kaikenteoriasta. Nettikeskustelussa olivat OpenAI sekä systeemialan FT, Eki Laitila, jolta on tulossa kirja nimeltään Kaikenteoria – Uusi maailmankuva. Avaava kysymys, Ekiltä tekoälylle: Haluan selvittää urani tässä vaiheessa mahdollisimman paljon! Miten määrittelisit mahdollisimman laajasta ja yleisestä näkökulmasta käsitteen kaikenteoria niin, että sillä on käytössä kaikki tieto ja teoria…
Welcome to
the Aviary
A film about hobbyist bird watchers, a catalog of different birds, paired with the noises they make. Each bird is listed by their scientific name so things seem more official.