UML (Universal Modeling Language) on monien ohjelmoijien inhoama kapistus, koska se on monipuolinen ja vaativa ja liian työläs monien mielestä. Tässä videossa käytän sitä luovasti ja abstraktilla tavalla kuuden luokan/olion esittelemiseen. Tietenkään tämä malli ei syvällinen (konsistentti) ole, mutta sillä pääsee jo terhakkaasti alkuun.
Kuka tahansa voi näihin kuuteen määrittelyyn lisätä omia käsityksiään ja luoda lisää mitä tahansa palveluita, epäkohtia tai hienoja ideoita. Sitä varten Metayliopisto on luotukin, että se antaa virikkeitä muille tahoille kohti parempaa tiedettä ja käytäntöä. Vastaavanlaisia ideageneraattoreita ei montaa Suomessa olekaan luotu, että ihan sisällöstä asti aletaan kehittämään jotakin suurta tai pientä.
Gary Vaynerchukin sanoin: “Content is King, Interconnection is Queen, and Context is God”.
Sisällöksi tähän valitaan alkuun nämä kuusi mallin kandidaattia, Siitä alkaa kommunikointi ja kontekstin voi jokainen luoda tai yrittää luoda sellaiseksi mitä parhaaksi näkee.
Onko UML niin huono kuin monet ohjelmoijat moittivat?
UML on pitkän kehityksen tulos ja siksi siinä on liikaakin ominaisuuksia. Itse periaatteessa ei ole moitittavaa. Sen XML-muodot ovat äärettömän raskaita ja siksi se on saanut kilpailijoita. Ketterät ohjelmoijat eivät käytä juuri mitään malleja ja sehän on huonointa kehitystä, koska se vie liian kapea-alaiseen suuntaan.
Systeemiajattelun ja UML:n välinen suhde on hyvä ja samansuuntainen. Siten UML-kaavioita voi käyttää systeemisiä esityksiänsä tarkentamaan, mistä tämä video on vain yksi esimerkki (36 minuuttia). Näillä keinoin pääsisi rakentamaan sellaisia yhteiskuntasovelluksia, mitkä rahoittajilleen parhaiten kelpaisivat.