Vuodesta 2008 alkaen Suomen investoinnit ovat jääneet verrokkimaista jälkeen. Koska kehityshankkeisiin ei ole ollut varaa, kilpailu niistä on saanut käsittämättömät muodot. Kunnon tutkimusta ei ole ollut mahdollista tehdä yhdistellen toimialoja ja näkemyksiä, mikä on luovuuden ehdoton edellytys.
Kriittinen arvio
Arvostelen tässä videossa (41 min) Suomen Tekoälyaikahankkeelle jätettyä “Käsitekarttaa”, joka toi esille 10 kompetenssia, mutta tosi asiassa ne eivät ole todellisia alan kompetensseja, koska etiikalla ja lainsäädännöllä on vain välillinen suhde itse asiaan. Koska rahat ovat hallituksella tiukalla, se pyytää vain yhden selvityksen ja kilpailuttamatta sitäkään. Saadut tulokset riippuvat toimittajan päällikön mielipiteistä enemmän kuin tutkittavasta asiasta.
On suuri vaara, että lisäpanostukset tehdään sinne, mistä edellinen arvio saatiin, joten tapahtuu urautumista avautumisen sijaan.
Ohjelmointikirjan kannessa sen sijaan lukee “Avoimuus ja rajattomuus luovat parhaat edellytykset tekoälylle”. Sen lisäksi siinä lähdetään liikkeelle teemasta: Tieto & Järki & Ymmärrys, joka johdattaa symbolisen, holarkisen ja systeemisen ajattelun suuntaan integroimaan tietoa eri puolilta kohti yhteistä hyvää. Sellainen tarkoitus käsitekartasta puuttui.
Kaikkea hyvää raportin kirjoittajalle. Olen keskustellut kerran hänen kanssaan. Meidän ajattelun maailmamme eivät kohtaa, vaikka molemmat olemme insinöörilähtöisiä.
Tässä raportissa tulee selvästi näkyviin systeemiajattelun merkitys, miten paljon sen puuttuminen rajoittaa tutkimusten ja selvitysten tekoa. On suuri vaara jäädä “umpiluuppiin” ja “historian uumeniin”, jos ei kykene suhteuttamaan isoja ja pieniä asioita ja tieteenaloja toisiinsa.
https://youtu.be/UVTCosNlvCg