Tekoäly alkoi aikanaan menestyä Lispin ja Prologin ansiosta
1980-luvulla kuviteltiin tekoälystä mahdottomia (kuten tänäänkin). Viidennen sukupolven tietokonehankkeessa kuviteltiin, että ohjelmointi alkaisi sujumaan luonnollisella kielellä ja jokaisella olisi henkilökohtainen tekoälytietokone työasemanaan. Sen levittäminen Japanissa tyssäsi kuitenkin jo puoliväliin.
Nykytietojen mukaan (linkki) Prolog on edelleen suosituimpia tekoälykieliä, kuten myös Lisp.
Systeeminen oppimisen ja opettamisen ja kehittämisen metodiikka: systeemijournalismi
Videon esitystapa on puoliformaali ja sen rakenne helpottaa katsojaa omaksumaan sisällön erittäin nopeasti. Samalla hän voisi itse rakennella vastaavia käsityksiä tekoälyn tuotteista, käyttötavoista, käyttäjistä, ongelmista, haasteista ja koko maailmasta (vain mielikuvitus rajana).
Tähän suuntaan koulutusta ja opiskelua ja työssäoppimista pitäisi maailmanlaajuisesti viedä, mikäli halutaan, että kansalaiset pysyvät yhteiskunnan valtaisan kehityksen tasolla.
Oheisessa videossa Prologin etuja puntaroidaan Ivan Bratkon kirjan (painos 1986) sisällön perusteella, hieman viitaten painokseen 4, 2012). Tämä super-työkalu ei sisällöltään ole paljoa muuttunut, mutta piirteitä on tullut lisää, sekä monipuolisuutta.
Video on oppitunnin mittainen.