Metayliopiston kehitys sai alkunsa vuonna 2000, kun Jyväskylän Teknologiakeskus lupasi tuntuvan rahoituksen kielioppiteknologian hankkeelle (hakija SwMaster Oy).
Olisin halunnut edetä optimointipuolelle, mutta lupasivat niin hyvää, että aloitimme hommat, ja saatiin alkurahoitusta. Minua houkuteltiin patentoimaan kielitietämys, ja se onnistuikin. Kuvassa persoonallinen softarobotti, jolla on valtava määrä hienoja ominaisuuksia. Kun siihen lukee kielen kieliopin, robotti ymmärtää heti sekunnissa kaiken, mitä sillä kielellä kuuluu tehdä. Parseri ja koodigeneraattori ovat toistensa käänteisfunktioita, ja sen teorian ansiosta transformaatiosta tulee täydellinen.
Robottini pystyi yhdistämään kieliä ja tuottamaan työkaluja lähes ilman ihmisen tukea kuvassa näkyvistä kieliryhmistä: speksikielet, käyttikset, demot, grafiikat, protokollat, tiedostomuodot, web-formalismit, Linux-versiot, ohjelmointi- ja oliokielet.
Kielet määritellään BNF- tai GRM-muodossa (myös ANTLR olisi ollut mahdollinen). Siis kaikki maailman tieto oli tällä softarobotilla hallinnassa??
Teimme firmassani Any2Any – tuotteita ja protokollamuuntimia Any4Any, esim. Cobol-ympäristöistä Java-Webiin. Pientä harmia saattoi olla yhteensopivuuksien kanssa, kuten taulukoiden indeksoinnit, mutta niille tehtiin varoitusjärjestelyjä käyttäjälle.
Tässä viimeistään ymmärsin systeemisyyden merkityksen.
Oikea reuna kuvaa transformaatioprosessin ylhäältä alas: G1 — G4. Se on kuin tehdas. Eikä tässä kaikki?
Robotti tulosteli itsekseen näytteitä jokaisesta uudesta kielestä, dokumentoi automaattisesti koodia visuaaliselle tasolle asti (Any2Doc), tulkkasi kieliä simuloimalla, tarkisti oikeellisuutta, ymmärsi sivuvaikutukset ja vaaranpaikat ja tulosti protoja simulointiin. Valtava määrä toimintoja tuolla “kökköisellä” käyttöliittymällä.
Teimme pikku firmassani projekteja Vismalle ja TietoEnatorille näillä keinoin: Visual Basic ja Natural – kielet. Meitä oli 4-6 henkilöä duunissa. Itse tein analyysiä C++-kielelle mm. Juha Sipilän Elektrobittiin, Symbian Build Master, joka analysoi maailmalle leviävää Nokian mobiilisoftaa, versioiden välisiä eroja, näillä keinoin. Kuvassa taustalla onkin C++-kielen kielioppi, joka on kinkkisin kaikista.
Systeemiajattelu/Metayliopisto on suoranaista jatkoa tällekin hankkeelle
Kun tästä menetelmästä kehittyi väitös, Symbolic Analysis and Atomistic Model as a Program Comprehension Methodology, siinä huomasin systeemisyyden ja symbolisuuden samankaltaisuuden. Atomistinen symboli, kuten kaikki kieliopin rakenneosat ovat, on olio, ja niitä ohjelmoimalla siten syntyy hybridiohjelmoinnin periaate, mitä olen esitellyt mm. Espanjassa HAIS-konferenssissa (Hybrid Artificial Intelligence, 2008) ja CSRM- sekä VipAlc – konferensseissa.
Voisiko Vastuulliseen tekoälyyn saada samantapaisen ajatusten risteyttäjän, kognitiivisten tasojen sovittajan? Sitä varmaankin yritän kirjoittaessani seuraavia kirjoja.
Kielioppiteknologia oli silloin pioneerityö, maailmanlaajuisesti
Yliopistoissa opetetaan Kieliopit ja automaatit – kurssia, mutta opiskelijat eivät kiireessä ymmärrä sen todellista merkitystä. Sehän on avain kaikkeen formaaliin tietoon. Nykyisin opiskelijat eivät omatoimisesti tällaista pohdi, koska ovat tottuneet niin helppoon. Kuka nyt alkaisi pohtimaan mitä yhteistä ja erilaista eri kielillä on?
Tapasin Kanadassa v. 2008 Phil Newcombin, jolla on edelleen yritys (Software Revolution Inc, SRI), joka tekee tätä muunnostyötä USA:n suurimmille organisaatioille. Veloitus oli dollari/rivi, joten he saavat miljoonan euron verran jokaisesta isosta Cobol-ohjelmistosta, joille ei enää ole osaajia työelämässä. Valtaisa bisneskuvio!
Jos Suomi haluttaisiin nyt saada nousuun, sen tulisi ymmärtää syvällisen teknologian arvo. Sitra ei antanut SwMasterille lupaamaansa rahoitusta (3 M€), koska eräs emeritusprofessori Tampereelta väitti, että tällä tekniikalla ei voi ansaita rahaa (hän oli itse puhdas matemaatikko). Meiltä Sitra ei kysynyt mitään. Sellaista on byrokratia.
Työ systeemien edistämiseksi ja elvyttämiseksi silti jatkuu…
Tehdäänpä tästä System Revolution, uusi kaiken teoria… Softarobotti toimii edelleen koneellani, ja otan siitä vaikutteita systeemiseen mullistukseen.
Laitila, E. (2001). Method for developing a translator and a corresponding system. Patent: W02093371, PRH, Finland. http://patentscope.wipo.int/search/en/WO2002093371