Jukka Lindströmin mainio TV-sarja on esitellyt makeita ristiriitoja ja sattumuksia koko yhteiskunnasta. Viihdettähän se on ollut ja siten melko hyödytöntä. Hyvää siinä on ollut kriittinen ja oivaltava näkemys aiheisiin yllättävällä tavalla.
Tässä videossa on jotakin samaa kuin Jukalla: kriittisyys ja oivaltavuus ja syvällisyys tieteeseen ja systeemin ymmärrykseen suuntautuvalla tavalla.
Tässä analysoidaan Esko Valtaojan, Esa Saarisen, Timo Honkelan ja Erkki Laitilan näkökulmia muutamalla tavalla. Tarkoituksena olisi saada ihmiset luomaan samanlaisia malleja kaikista ajankohtaisista aiheistaan, jotta voivat ymmärtää nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Tämä ei ole viihdettä, eikä komediaa, vaan kriittistä analyysiä kohti edistystä.
Oivallukset tieteen harjoituksesta
Näin ajatellen maailmanlaajuinen tutkimusjärjestelmä on käsittämätön lässähdys. Sille pitäisi antaa abrobatur. Sitä ei johda, eikä koordinoi mitään, eikä edes tietämystä ole kunnolla määritelty. Ihmiset yliopistoissa, puhumattakaan virkamieskoneistoista, eivät osaa keskustella toistensa kanssa luotettavasti, joten liian paljon kaikki isotkin päätökset perustuvat mielivaltaan.
Jos voitaisiin suunnitella tieteenharjoitus puhtaalta pöydältä juuri nyt, heitettäisiin keskiaikaista kirkkoa muistuttava systeemi heti mäkeen, ja alettaisiin rakentamaan uutta parhaista resursseista heidän yhteistyöllään – keskustellen. Ei varmaan maksaisi enempää kuin tämäkään hyvävelijärjestelmä, mutta tulokset saattaisivat olla heti monikymmenkertaiset kun oikeat ihmiset pääsisivät kohtaamaan toiset oikeat ihmiset. Jo keskustelun viriäminen olisi suuri ansio, koska näinä päivinä akateemisen keskustelun taso on äärimmäisen matala, siis olematon.
Esitys lopuksi
Metayliopiston periaate on yksi selkeimmistä soveltaa ihmisarvoa ja systeemistä järkeä paremman tulevaisuuden aikaansaamiseen. Video on lähes tunnin mittainen.