Johtamisen tavat ovat yhteiskunnan menestyksen kannalta elämän ja kuoleman kysymyksiä


Voiko presidentti kieltäytyä arvojohtajuudesta?

Vasta uudelleen valittu presidentti Sauli Niinistö sanoi vaali-iltana, ettei hän halua ruveta maan arvojohtajaksi. Tämä on tietysti määrittelykysymys. Missään hyvässä yrityksessä johto ei voi laiminlyödä arvojen kehittämistä, koska se ajaisi yrityksen tilanteeseen, missä tuotekehitys (R & D) ei kunnolla voi toimia. Mielestäni sama on valtioilla ja Suomella.

Jos presidentti ja pääministeri eivät kerro prioriteettejaan, maassa ei pystytä kunnon päätöksentekoon tärkeimmissä asioissa, joita varten koko yhteiskunta itse asiassa on heidät ja koko julkisen hallinnon valttuuttanut. Päättämättömien johtajien arvomaailmassa ei ehkä ole muita arvoja kuin oma menestyminen, ilman laajempaa näkemystä.

Systeemiajattelussa tärkeintä on kokonaisuus

Metayliopiston arvot ovat teknisiä, koska se perustuu käsitykseen siitä, mitä tieto, järki ja ymmärrys ovat. Vaikka arvot ovatkin universaalisuus, humaanisuus ja konnektionismi, niiden avulla voi tarkastella mitä tahansa, vaikkapa Suomen johtamisen nykyistä paradigmaa suhteessa parhaimpaan johtamisen laatuun.

Johtamisen teorioista ja opeista

Johtamisen oppeja on luotu antiikin ajoista asti. Viime vuosisadalla länsimaissa alkoi yleistyä käsittämätön hypetys, missä johtamisesta katosi tieteellinen näkemys kokonaan ja tilalle tuli opportunistinen hurmos: Pölli tästä – ajattelu ja vertailut eläinmaailmaan, missä saalistamisen vimma olisi keskeisintä. Ei ihme, että maailmantalous on näillä opeilla saatu sekaisin.

Videon lopussa kerrotaan sivistyneestä ajattelusta kohti yhteistä hyvää. Sen pituus on 33 minuuttia (linkki).