-
Podcast: Modernin tieteen alulle panija Kopernikus henkilökuvana
Kuvaus Kopernikuksesta on tehty Campbellin ideoimalla Hero’s Journey – kuvausmenetelmällä. Se on siis “sankaritarina”. Olisiko moderni tiede jäänyt syntymättä ilman häntä? Sitä ei saada koskaan selville. Podcast kestää noin 34 minuuttia. Se päättyy systeemitieteen merkityksen pohdintaan. Koko aineisto on suurelta osin saatu ChatGPT:ltä, mutta tämä sankaritarinan periaate jäsentää aiheen ja toimii runkona. Podcast-linkki Spotifyssä.
-
Semiotiikan voimannäyte; Get stronger mentally and physically from knowledge
Muistan elävästi kun kotikirkkoni rovasti Torsten Sveholm talvisena sunnuntaina saarnasi näin: “Viime viikolla näimme, kuinka Tatran MM-kisojen viidellä kympillä Kalevi Oikarainen voitti kultaa. Tässä joudumme pysähtymään: mistä ne voimat oikein tulevat?” Olen käynyt Personal Trainer – kurssit, joten käytin tuota metaforana juuri tänään kysyäkseni itseltäni ja tekoälyltä: Mikä olisi abstraktein tapa lähestyä uutta, ventovierasta asiaa,…
-
Avoin tekoäly ja tieteen arkkitehtuuri; Kaikenteoria on niiden symbioosi
Tuore kirjani Kaikenteoria pyrkii “vaatimattomasti sanoen” yhdistämään kaiken tiedon ja teorian tieteen arkkitehtuurillaan, jossa on viisi tasoa. Se ei siis kilpaile muiden kanssa, vaan voittaa kaikki puolelleen, mikä on fysiikassakin ollut tarkoituksena kun on kartoitettu TOE-periaatetta: Theory of Everything. Tuore uutinen viime viikolla oli Silo AI-nimisen yrityksen myynti amerikkalaiselle AMD:lle yli 600 miljoonan euron arvosta.…
-
Tiede mullistuu kauneusihanteen ja tekoälyn keinoin (34 min video)
Video aukeaa kuvasta.
-
Kaikenteoria: tieteen, ajattelun ja tekoälyn symbioosi, videoesitys kirjasta 47min
Kaikenteoria on kenties haasteellisimpia ja mielenkiintoisimpia aiheita, mitä tutkijalle on mahdollista saada käsittelyynsä. Ohessa valotetaan yhteistyössä tekoälyn kanssa tehtyä kirjaa, kahdeksan PPT-sliden avulla, lähinnä luontokadon näkökulmasta. Videon osoite: https://youtu.be/6cZtenG3zhU.
-
Kaikenteoria valmis, Podcast 5 – Kirjaesittely 1
Audio (alla) selittää, mitä tieteelle tulisi tehdä, ottaen mallia Taivaanmekaniikan mullistuksesta 1500-luvulla ilmiöineen (kesto 4 minuuttia). Muutos (kumous) olisi edistymistä ego-keskeisestä ajattelusta ekokeskeiseen eli kestävään suuntaan, mitä me lopulta kaikki toivomme jälkeläistemme turvaksi. Nyt on aika juhlia uutta kirjaa ja sitä tehdessä valmistunutta tieteen arkkitehtuuria 🙂 15.3.2024 Eki
-
Worldviews: 1944, 1994 and 2024: 80 Years of Dramatic Change
Systems science has been a powerful factor in the birth of our modern IT society Who remembers Alan Turing’s Entscheidungsproblem? It started IT. I am writing a book on TOE from the perspective of systems science. The book will include a brief description of the development of cybernetics. In 1944, Wiener created a basic work,…
-
IT-alan arkkitehtuurien voima ja menetetyt mahdollisuudet
IT-alan koulutuksessa ei vielä ole osattu nähdä “isoa kuvaa” eli systeemisyyden kaikkia ulottuvuuksia. Soft systems methodologia on keino selvittää ongelmien palautelenkkejä ja rajoituksia, kun taas systeemienteoria on tapa tutkia mitä tahansa käyttäytymisen ja tieteen aluetta juurisyineen ja aikomuksineen. IT-alan rakenteista on lähes mahdotonta ottaa selvää kovin laajasti, jos ei ole omaksunut systeemistä metodiikkaa, kuten GoodReason.…
-
Systeemien teoria ajattelun inspiroijana
Mielenkiintoinen kysymys on, kumpi näkökulma tarjoaa enemmän virikkeitä uuden edistämiseen, tarkka pitäytyminen konkretiassa yksityiskohtien kautta, vai teoreettinen näkökulma “back to basics”? Vastaus riippuu tarkastelijasta ja hänen tutkijan taidoistaan, tai myös henkilön käytännön valmiuksista, kuten taitelija tuottamassa tuhannetta maalaustaan vaativille markkinoille. Tässä videossa korostetaan systeemien teorian universaalisuutta ja selkeyttä avartamassa kehittäjänsä mielen maisemaa alariippumattomasti, jatkumona. Systeemienteoria…
-
Mikä olisi kaikkein ilmaisuvoimaisin ja kehityskelpoisin oppimisen ja kehittymisen metodiikka?
Nyt täytyy lähteä liikkeelle aivan perusteista 🤔 Mitä tieto on ja miten se jalostuu tietämykseksi? Entä mitä viisaus on? Opetetaanko näitä aiheita yliopistoissa, entä työelämässä? Viisautta on etsittävä filosofien luota. Systeemien filosofia on puolestaan aikomusta ymmärtää maailmaa systeemisen paradigman kautta, ja tietämys kuvautuu mm. SECI-mallissa spiraalina, jossa se muuttuu vuoron sisäiseen (tacit) ja vuoroin selkeästi…
-
Tämän kun opettaisit lapsillesi, niin yliopisto sujuisi kuin vettä vaan!
Maailma rakentuu systeemisistä elementeistä ja prosesseista. Ihmisen kulttuuri kehittyy ikään kuin näkymättömän käden vaikutuksesta tietyllä tavalla. Integral theory on tosi. Systeemien teoria teroitti jo 1950-luvulla, että kaikilla tieteenaloilla on yhteinen perusluonne. Systeemitiede ja metatiede haluavat yhdistää niiden välillä kulkevan tiedon. Kybernetiikka on ohjauksen ja oppimisen opinala, joka selvittää eroavuuksia ja yhteneväisyyksiä kotirobotin ja sen hoitajan…