Älykkyyden lajeja tunnetaan useita. Kiteytynyt sekä joustava älykkyys ovat jo melkoiset vastakohdat, joista edellinen liittyy kokemukseen ja hiljaiseen tietoon, ja jälkimmäinen taitoon tehdä nopeita ratkaisuja, mitä piirrettä nykyaika aivan liikaa korostaa.
Tekoälyn suunnittelu vaatii omat älykkyyden profiilinsa
Uutta tekoälyä ei synny peliälyn ja nopean reagoinnin kautta, vaan harkiten, nousemalla perusongelman yläpuolelle näkemään kokonaisuus, samalla ymmärtäen teknologia mahdollisimman hyvin.
Video esittää ajatuksia suunnittelumallien käyttämisestä metatason speksauksessa tekoälyä luotaessa. Tämä on vain yksi esimerkki. Systeemiajattelua voi käyttää miljoonilla eri tavoilla ottaen huomioon erilaiset kohteet, näkökulmat, tarkoitukset, sidosryhmät, teknologiat jne.
Runsaudesta johtuen se tukee osaajan luovuutta, ja vaihtoehtomalleja yhdistämällä syntyy se metataso. Monia muita mallintamiskieliä myös voi käyttää apuna luotaessa uudenlaista älykkyyttä.
Tulevassa Ohjelmointikirjassa on konkretiaa siitä, millaisia ovat geneeriset AI-sovellukset. Ne ovat skeemoja tuottaa lisää älyä yhteiskuntaan. Oppimaan oppiminen eli meta-learning on niistä keskeisimpiä (kuten videossa tuodaan esille).
Yhteiskunta voisi nousta seuraavalle kehityksen tasolle, jos…
Ihmiset tulisi saada kiinnostumaan malleista kommunikoinnin välineinä. IT-alalla niitä käytetään softan kehittämiseen, mutta abstraktimmat mallit johtaisivat parempaan keskusteluun yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Poliittisesta riitelystä tulisi päästä objektiiviseen ajatteluun näkemään kokonaisuuden etu. Sitä muun muassa on metametaälykkyys, mallien yläpuolelle muodostuva yhteinen visio.
Video on 20 minuutin mittainen.