Tieteenteon päätarkoituksia on muodostaa käsitystä universaalista olemuksesta, mikä eri aloilla on paljastunut melko lailla erinäköiseksi. Perinteinen tiede haluaakin kaivautua oman alansa yksityiskohtiin, koska se on toinen sallittu tieteen suuntaus.
Systeemienteoria on tässä tieteenalojen välisessä moniottelussa eräs voittajakandidaatti, sillä se pyrkii yhdistämään tieteenalatkin toisiinsa. Olen tutkinut näitä piirteitä vuosien ajan kirjojani varten.
Systeemien teoria tutkii muiden tieteiden käyttäytymistä
Kun hakee esim. Wikipediasta määritystä systeemien teorialle, sieltä löytyykin niitä yli puolen sataa. Ja kun tutkii niitä vuorotellen, alkaa paljastua yhteinen piirre. Kybernetiikka on tunnettu jo aiemmin vastaavan kysymykseen “Why” sekä kysymyksiin säädettävyydestä ja ohjattavuudesta sekä rakenteiden hallinnan kyvyistä (kuten diagnostiikka). Systeemienteoria on sukua kybernetiikalle ja tässä tarkastelussa selvisi 26 eri tapausta, missä nimenomaan toisen tieteenalan käyttäytymisen tutkiminen muodostui erillisten systeemienteorioiden päätehtäväksi.
26 käyttäytymisen teoriaa yhtä monesta käyttäytymisen alueesta:
- Formaali systeemi => aksioomien käyttäytyminen.
- Adaptiivinen systeemi => oppivien systeemien käyttäytyminen vuorovaikutusten muodossa.
- Soveltava systeemien tutkimisen teoria => tieteidenvälinen käsitys systeemeistä käyttäytymismalleina.
- Arkeologian systeemiteoria => arkeologian käyttäytymismallit.
- Antropologian systeemiteoria => luonnon- ja yhteiskuntatieteiden käsitys yhteiskunnasta kompleksisine ominaisuuksineen.
- Yhteiskuntatieteiden systeemiteoria => duaalisuuden ongelma ja sen hyvät ja huonot vaikutukset akseleilla; mieli-keho, subjekti-objekti, muoto-sisältö, merkitsijä-merkitty ja rakenne-agentti.
- Käyttäytymissysteemiteoria (Behavioral Systems Theory, BST) => luonnontieteellinen lähestymistapa tutkia muutoksia käyttäytymisen/ympäristön suhteissa eliniän aikana.
- Biokemian systeemiteoria => differentiaaliyhtälöihin perustuva matemaattinen mallinnuskehys biokemiallisille järjestelmille vaikutuksineen.
- Monimutkaisten adaptiivisten systeemien teoria => systeemi on kompleksinen, dynaaminen vuorovaikutusten verkosto, missä kokonaisuuden käyttäytyminen ei välttämättä ole ennustettavissa komponenttien käyttäytymisen perusteella.
- Käsitteellinen systeemien teoria => systeemi koostuu ei-fyysisistä objekteista, eli ideoista tai käsitteistä, joiden vaikutuksia ja ominaisuuksia tutkitaan.
- Ohjaussysteemi (control system) => systeemien toimintaa eli käyttäytymistä hallitaan, ohjataan tai säädetään ohjaussilmukoiden teorian avulla.
- Kriittinen systeemiajattelu => systeemiajattelun multimetodologia suunnitella väliintuloa (interventio) vaikeisiin tilanteisiin; kun monia menetelmiä yhdistetään teorian ohjaamana, nämä monimutkaiset ongelmatilanteet (käyttäytymiset) voidaan ymmärtää ja käsitellä tehokkaimmin.
- Kriittinen teoria => yhteiskuntafilosofian lähestymistapa keskittyy yhteiskunnan ja kulttuurin reflektiiviseen arviointiin ja kritiikkiin valtarakenteiden paljastamiseksi ja haastamiseksi.
- Kehittymisen systeemienteoria => teoreettinen näkökulma biologiseen kehitykseen, perinnöllisyyteen ja evoluutioon korostamaan geenien, ympäristön ja epigeneettisten tekijöiden yhteistä vaikutusta kehitysprosesseihin geeneistä ja luonnonvalinnan rooleista alkane elävien rakenteiden ominaisuuksiin asti.
- Dynaaminen systeemiteoria => matematiikan ala kuvaa monimutkaisten dynaamisten systeemien käyttäytymistä käyttämällä differentiaaliyhtälöitä tai eroyhtälöitä.
- Ekologinen systeemiteoria (ihmisen ekologian teoria) => sosiaalipsykologit tutkivat yksilöiden suhteita yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Teoria tunnistaa viisi systeemistä tasoa ympäristössä joiden kanssa yksilö on vuorovaikutuksessa.
- Taloustiede (ekonomia) on systeeminen oppi è päätöksentekoprosessit ja kulutusmallit muodostavat ekosysteeminsä taloudellisen rakenteen, jonka on ratkaistava neljä talouden perusongelmaa: 1) millaisia ja määriä tavaroita tuotetaan, 2) miten tavarat valmistetaan, 3) miten tuotot jaetaan ja 4) milloin tuotanto on hyödyllisintä tehdä ja missä.
- Perhekeskeinen systeemien teoria (Internal Family Systems Model) => integroiva lähestymistapa yksilölliseen psykoterapiaan, jonka mukaan mieli koostuu suhteellisen erillisistä alipersoonallisuuksista, joilla jokaisella on oma näkökulmansa, tavoitteena saada ymmärrystä, holistinen näkemys, kuinka nämä alipersoonallisuuksien kokoelmat järjestyvät keskenään.
- Yleinen systeemienteoria => tieteidenvälinen tutkimus luonnollisista ja ihmisen luomista systeemeistä, joita rajoittavat tila ja aika sekä ympäristö. Systeemin oma rakenne ja tarkoitus määrittävät sille ehtoja, mikä näkyy toiminnassa ja käyttäytymisessä. Aktiivisten systeemien tutkimukseen liittyy ennenkaikkea toiminnallisuus eli käyttäytyminen ja prosessit[Eki1] .
- Ihmisen systeemienteoria => ihmiskeho määrittää ihmisen rakenteen, jonka osasysteemit yhdessä varmistavat homeostaasin eli tasapainotilan sekä ihmiskehon kyvykkyden elämiseen.
- Elävien systeemien teoria => avoimet itseorganisoituvat elämänmuodot selittävät elämää vuorovaikutuksessa systeemin ympäristön kanssa tieto-, energia- ja ainevirtoineen toteutumassa ”bio-fyysis-mekaanis-mentaalisina” ilmöinä.
- Käyttöjärjestelmien (systeemien) teoria => käyttöjärjestelmä (Operating System) hallitsee tietokoneen laitteisto- ja ohjelmistoresursseja tarjoten yleisiä palveluita tietokoneohjelmille, jotka näin ollen muodostavat käyttötapauksia, koko systeemin yhteiset ja erilliset käyttäytymismallit.
- Sosiologian systeemien teoria => yhteiskuntasuhteista muodostuva verkosto on yhtenäinen kokonaisuus yksilöiden, ryhmien ja instituutioiden välillä, esimerkkejä ydinperheet, yhteisöt, kaupungit, kansakunnat, korkeakoulukampukset, yritykset ja teollisuudenalat. Ryhmien tavat organisoitua ja määrittyä osaksi yhteiskuntaa käyttäytymismalleineen riippuvat useista yhteisistä ominaisuuksista, kuten sijainnista, sosioekonomisesta asemasta, rodusta, uskonnosta, yhteiskunnallisesta tehtävästä tai muista erotettavista piirteistä.
- Sosioteknisten systeemien teoria => organisaation kehittämisen tutkiminen on lähestymistapa suunnitella monimutkaista organisaatiotyötä tunnistamaan ihmisten ja teknologian välisen vuorovaikutuksen haasteita työpaikoilla. Tässä mielessä yhteiskunta itse ja suurin osa sen alarakenteista ovat monimutkaisia sosioteknisiä systeemeitä. Sosiotekninen teoria käsittelee yhteistä optimointia, jossa yhteinen painopiste on sekä teknisen suorituskyvyn että laadun saavuttamisessa ihmisten työelämässä perustuen erilaisten organisaatioiden suunnitteluun, joissa yhteiskunnallisten ja teknisten elementtien väliset suhteet johtavat tuottavuuden ja hyvinvoinnin syntymiseen.
- Yhteiskunnallisten sääntöjen systeemienteoria => formaali tapa lähestyä yhteiskuntaa sääntösysteemien avulla, jotka käsittelevät instituutioissaan normeja, lakeja, määräyksiä, tabuja, tapoja ja monia niihin liittyviä käsitteitä, jotka ovat tärkeitä yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä. Teoria asettaa etusijalle instituutioiden tarpeet sääntöjen määrittelemiseen.
- Koko maailman systeemienteoria => monitieteinen lähestymistapa maailmanhistoriaan ja yhteiskunnalliseen muutokseen korostamaan maailmaa yhtenäisenä ja ensisijaisena päätöksenteon elimenä (kansallisvaltioiden sijaan). “World system model” pohtii alueiden välistä ja kansainvälistä työnjakoa suhteessa kehittyneisiin maihin, kehitysmaihin ja niiden välimuotoihin rajatapauksineen.
[Eki1]Systeemienteorian tavoitteena on mallintaa systeemin dynamiikkaa, rajoitteita, ehtoja ja selvittää periaatteet (kuten tarkoitus, mittarit, menetelmät, työkalut), joita voidaan tunnistaa ja soveltaa muihin järjestelmiin kaikilla sisäkkäisillä tasoilla ja laajastikin. Siihen liittyy runsaasti eri aloja luomaan tasapainoa ja järjestystä ja kestävyyttä (Vapaa suomennus Wikipediasta).
Kun pohtii edellä mainittuja kohtia erikseen ja yhdessä, alkaa mielessä avautua systeemisyyden koko idea. Alla Rousseaun luoma kuvaus alasta kokonaisuutena: