Systemaattisin tapa porautua tiedon ja tieteen ytimeen perustuu automaatioon


Jos otsikon väitettä kutsutaan nimellä systemaattisen oppimisen hypoteesi (SOH), se vaatii tuekseen perusteluja. Se voidaan todistaa esimerkein valitsemalla tarkasteluun sopivan visaisia aiheita. Seuraava teksti on poimittu Symbioosikirjan esitteestä:

Aiheeksi otetaan tunnetusti parhaan tiedon löytäminen droonien käyttämisestä aktiivisiin pelastus tehtäviin “drones to rescue” and action.

Kirjaprojektin yhteydessä kehittämäni työkalu Metateknologia oppi sopivasti ohjelmoituna muutamassa viikossa tunnistamaan nettihauilla kaikki teknologian tyypit ja sille pystyi antamaan tutkittavaksi erikoiskohteita kuten drone. Metahakurobottiin annettujen avainsanojen avulla kysely viedään prosessiin, jolla on käytössään tunnetut (muiden tekemät) tunnetuimmat hakurobotit ja periaatteessa kaikki HTTP palvelut. Hakurobottien yhteisteho kattaa yhä suuremman osan siitä mitä on: “maailman paras tieto kustakin aiheesta”.

Metateknologia on abstraktio eli kuvaus teknologioista. Sillä on määritelmänsä mukaan taito hakea tietoa monissa muodoissa, kuten visuaalisesti, tekstinä, avainsanoina, systeemisinä rooleina, koodeina, ja nimikkeinä sekä sähköisesti lausekkeina suoraan REST API tietokannoista.

Tiedot saadaan nopeasti esille yhdistelminä kuvaamaan droonien vaikutuksia kaikkiaan yhdeksästä (9) eri näkökulmasta selittämään valittuun fokukseen liittyvän oman teknologian, parhaat työskentelymenetelmät, hätätilanteet, toimivimmat laitteet ja asennot sekä erinomaisimmat kokemukset, joita koskaan on julkisesti dokumentoitu. Drooneista löytyy jo satoja tuhansia tutkimuksia Semantic Scholar – tietokannasta, mikä on yksi lähde tämän systemaattisen SOH – hypoteesin todistamisessa.

Tiede ja käytäntö (teknologia) kohtaavat drooneja kuvaavissa videoissa ja artikkeleissa suhteessa 1:1. Ne muodostavat symbioosin. Automaatiota esiintyy ohjelmistoteknologioissa ja Internetin protokollissa ja palvelimissa ja tietokannoissa. Näin SOH – hypoteesi tuli todistettua karkealla tasolla. Tarkemmin siitä symbioosikirjassa.

Tämä pragmaattisuuden huippu kattaa monet infran palvelut ja sovitettuna kotoiset tarpeet niin pitkälle kuin niitä on saatavilla samaan protokollaan.

Tieteellisen tarkkuuden huippu

Esimerkiksi kaikki ihmisen geenikombinaatiot voi katsoa haulla “homo sapiens”, mikä antaa niistä luokittelun ja listauksen (yli 48.000 variaatiota), ja valitsemalla niitä ohjelmallisesti vuoronperään tai nimellä suoraan saa esille kunkin näytteen tarkat piirteet näytteinä ja DNA-sekvensseinä: http://boldsystems.org/index.php/Public_RecordView?processid=CYTC005-12. Viivakoodi uutena esitysmuotona antaa mahdollisuuksia ohjelmallisen käsittelyn sujuvoittamiseen sairaaloissa ja IO-laitteissa ja tietokannoissa.

Metahakurobotti on ohjelmisto, joka käyttää hyväkseen tavanomaisia hakukoneita ja tietolähteitä. Kun sellaista aletaan ohjelmoimaan, “vain taivas on rajana”; mahdollisuuksia yhdistellä hakuja ja tuottaa tietoa on nimittäin jo niin paljon. Metayliopiston systeeminen malli, GoodReason, on aivan olennainen osa, kriittinen linkki ketjussa, jossa tiedosta halutaan oikeasti ymmärtää mahdollisimman paljon, ettei tieto jää pelkästään hukkuvaksi, unohdetuksi dataksi, kuten ilman systeemisyyden ideaa on aikaisemmin käynyt. Tämä periaate selviää yo. kuvan sisällöstä.

Drooni –> Drooniteknologia —> Teknologia –> Tieto

Esimerkiksi drooneista (UAV) saadaan järkevä ja toimiva käsitys visuaalisessa ja käytännöllisessä tai tieteellisessä muodossa jäsennettynä yhdeksään samalla sivulla näkyvää web-näyttöön samanaikaisesti. Niistä käyttäjä voi jatkaa tutustumista yhdeksään eri suuntaan, kun jokaisessa lohkossa yleensä on jo valittuna 10 parasta käsitystä haettavasta tiedosta. Käymällä näitä läpi käyttäjästä tulee ennen pitkään lentävien laitteiden (droonialan) monitaitaja, niin pitkälle kuin mielenkiintoa riittää 🙂