Ihanteellisesta politiikan hoidostakin voi visioida
Lukuisat konfliktit Euroopassa ja Suomessakin, puhumattakaan muusta maailmasta, osoittavat, että kansalaisen ja kansanedustajan keskinäinen vuorovaikutus ei toimi. Kansanedustajalla on valtaa vain pieneen osaan yhteiskunnasta, ja oma puolue, mutta ennen kaikkea kilpailevat puolueet pyrkivät estämään monen hyvän edistysaskeleen.
Valtio on systeemi, jota pitää mitata ja ohjata paremmin
Vaalijärjestelmiä pitäisi täydentää uudenlaisella tiedolla, mistä Sveitsi on hyvä esimerkki referendumeineen. Ilman valtiosääntömuutosta mitattavuutta voi lisätä vaikkapa Ruotsin tapaan, sillä siellä on käytössä vuotuinen kansalaiskartoitus Sverigestudien. Suomeen tarvittaisiin samanlainen.
Viitekehyksen voi myös lähettää kansanedustajalleen livenä
Hyvillä systeemiajattelijoilla on omia konsepteja kuinka valtion pitäisi toimia. Siten he voisivat opettaa valtuutettuja ajattelemaan oman tilanteensa mukaisesti. Tämä video on esimerkki sellaisesta tiedonvälityksestä, mikä jäntevöittäisi vastaanottajan ajattelua kuuden vaiheen mukaisesti (Metayliopisto Way).
Sen hyöty tulee esille jokaisessa ongelmatilanteessa, koska voi viitata toisen ajatteluun vaihe kerrallaan: mikä on konteksti, millaiset haasteet, millaisen konseptin haluaisit luoda ja millainen systeemi siitä muodostuisi. Se olisi jo merkittävä loikka nykyisestä juupas-eipäs – keskustelusta, mikä harvoin johtaa rakentavaan ratkaisuun.
On suuri ero eri ammattien ja koulutusten välillä kuinka ihmiset ymmärtävät hankkeita ja vielä suurempi siinä, pystyvätkö he itse asiassa luomaan mitään uutta ja järkevää. Kaikille ihmisille olisi hyvä opettaa systeemiajattelun perusteet. Se parantaisi valtakunnan tilaa parantuneena vuorovaikutuksen taitona, mikä johtaisi vastuuntunnon kehittymiseen ja inhimillisempään politiikkaan ja parempaan talouteen, koska suurimmat virheet jäisi tekemättä.
Videon sijaan voi katsoa myös powerpoint-esityksen ilman selostusta täältä.