Ukrainan sodassa on yleistynyt sanonta “XXX kunniaksi”: Slava Ukraini.
Tieteenalojen välisessä sodassa ei tule ruumiita, mutta kilpailu rahoituksista ja näkemyksistä on sielläkin tunkkaista. Se merkitsee samanlaista taantumusta, kuin sotatantereilla, koska vastapuolelle halutaan “tehdä kylmät”.
Systeemitieteen kunniaksi: На честь системної науки.
Systeemitiede on disruptiivinen, tuleva menestyksen ala tieteenteon sektoreilla. Samaan tapaan aikanaan IT-ala nousi yhteiskunnan mahtitekijäksi, eikä se helppoa ollut Alan Turingin seuraajillekaan. Systeemitiede tulee tekemään tieteelle saman mitä IT teki datalle, mutta paljon korkeammalla abstraktiotasolla. Meidän on vain ymmärrettävä systeemi ja uudenlainen metakieli.
Muutamassa vuodessa kirjoitetussa kirjakokoelmassa (Metayliopisto) on jokaisessa tietty systeeminen innovaatio esillä yhteensä satoja kertoja. Seuraava kirja “Älykkään ajattelun opas – Systeemitiede” nostaa systeemiajattelun eri puolet ihan eturiviin haastamaan perinteisiä, autoritäärisiä tieteenaloja, jotka tiukasti pitävät omista rajoistaan kiinni.
Millaista tiedettä systeemitiede on?
Systeemitieteen soveltama metafyysinen maailmankuva sisältää sellaisia todellisuutta koskevia väitteitä, jotka on perusteltu tieteen kokemusperäisen menetelmän sijasta filosofisten todistelujen avulla. Metafyysistä maailmankuvaa voidaan kutsua tiedepohjaiseksi, jos se sisältää tieteellisen maailmankuvan ohella joitakin erityistieteen tuloksiin pohjautuvia filosofisia yleistyksiä todellisuuden perusluonteesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankuva
Kirjassa on viisi erilaista demonstraatiota kymmenellä eri tavalla kuvattuna. Ne ovat:
1. Google menestyvänä huippuyrityksenä
2. Koronapandemia systeemisenä ilmiönä
3. Ilmastonmuutos tietämisen rajoja kolkuttelevana kriisitekijänä
4. Sotilasoperaatio hyökkäyksen ja puolustuksen välisenä taisteluna
5. Kansanterveys kaikkia ihmisiä yhdistävänä optimointitehtävänä
Kovin monesta kirjasta ei löydy näin erilaisia demonstraatioita yhtä systeemisesti esitettynä 🙂 Sitä paitsi jokaisesta aiheesta varmuudella löytyy näkökulmia, joissa ihmisten asenteet poikkeavat toisistaan. Se on merkittävä oivallus!
Näin päädytään kriittisen ajattelun tarkoitukseen. Kaikki ei ole niin kuin koululaitos opettaa tai Venäjän presidentti väittää, vaan meidän täytyy oppia paremmat metakognitiiviset taidot aivan itse. Juuri siihen on tarkoitettu Älykkään ajattelun opas.