Ukrainan sodan puhjettua ihmisten mielenmaisema yhdessä päivässä totaalisesti muuttui. Naamiot riisuttiin. Tässä kriisissä ei ole voittajia. Kaikki häviävät, ja kulttuuri voi taantua monissa maissa sadan vuoden takaiseksi kiistelyksi (rasismi, kapinaliikkeet, alituinen pula vähimmäistarpeista ja turvattomuus).
Viime vuosisadan parhaita opettajia meille kaikille, ennen kaikkea intialaisille on ollut Mahatma Gandhi. Hän sai karun näkemyksen rotusorron todellisuuteen Afrikassa nuorena lakimiehenä. Palattuaan sieltä Intiaan hän tuli esille väkivallan käytön vastavoimana, ja loi käsitteen väkivallaton vastarinta. Vaikka nämä opit eivät Suomeen ja länsimaisiin nyt sopisikaan, kannattaa ihailla sitä mielenlujuutta, millä hän puolusti köyhiä, sairaita ja sorrettuja kuolemaansa saakka.
Koko maailma, ja ennen kaikkea Eurooppa joutuu etsimään omaa selviytymisstrategiaansa toipuakseen Ukrainasta alkaneesta tragediasta pitkään: talous, infrastruktuuri, energia, liittoutumat, eristäytymisen ja lähentymisen muodot Eurooppa/USA/Kiina/Venäjä. Paljon olisi rakennettava uudelleen koronan jäljiltäkin, ja nyt sitten tämä uusi vitsaus — entä ilmastonmuutos?
Varmimmin onnistutaan, jos ihmisarvo ja armollisuus pysyvät tärkeämpänä arvona kuin kova talous.