Mikä olisi sujuvin tapa ymmärtää kaikki?
Ylioppilaskirjoituksissa moni ahkeroi kirjoittaa 7,8 jopa 11 laudaturia? Se ei kuitenkaan ole kovin paljoa suhteessa kaikkeen maailman tietoon, eikä edes syvällistä.
Tänään otin Sammyn kanssa muutaman videon Meta-yliopiston meta-ajattelun mallista, mitä varten tein aamulla kolme posteria. Ne ovat kuvassa alla:
- Mihin Metayliopisto pyrkii?
- Understanding “everything” via Wikipedia
- Mihin Metayliopisto perustuu?
Taitava päättelijä jo tästä arvaa, että olen rakentanut semanttisen sillan Wikipedian sisällöstä GoodReason – tekniikkaan sillä tarkoituksella että jotakin hyötyä tulisi.
Näin olen tosiaan tehnyt.
Ehkä kovin moni ei tiedä mitä semantiikka (merkitysoppi) tarkoittaa. Se oli leimallinen osa väitöstutkimustani ja 10 vuotta olen sitä aihetta tutkinut ja kehittänyt.
Jokaisella Wikipedian sivulla on tietty semantiikka, mutta myös tietty hallintakontrolli ja tapa pitää koko maailmanlaajuinen wiki-aineisto kehittyvänä ja elinvoimaisena. Sitä kautta wiki on edistänyt tiedettä teemalla “Conversational Science”, vaikka itse tietolähde ei aivan tieteellinen olekaan.
Pyrin linjaamaan GoodReason – periaatteen tieteen kriteereihin (7 elementtiä) ja sitä kautta tämän laajennetun oppimismenetelmän eli metayliopiston järjestelmälliseksi systeemiseksi tavaksi.
Kyber-ajattelua parhaimmillaan, rajattomasti kenen tahansa oppia
Keskimmäisessä posterissa yhdistän demoillani (http://metayliopisto.fi/missio/demoja/) tarkoituksellisen vapaasti samassa kuvassa aiheita ihan eri alueilta – korostaakseni tieteidenvälisyyttä. Sitä tavoitettahan parhaimmat ylioppilaaksi kirjoittavat tietämättään lähestyvät. Paras tapa kehittää tiedettä on muuten tieteiden välisyys (interdisciplinary approach) – hyvä osatavoite minulle tutkijana.
- Tässä kaaviossa arvoja esittää maailmanlaajuinen poliittinen järjestelmä – kybernäkökulma – missä kaikki on kudottu yhteen wikipedian sivun sisätöä käyttäen (linkki).
- Puritaanisinta tiedettä siinä edustaa metatieteen määritelmä (systemantics), joka liittyy osana systeemien teoriaan, mistä on oma sivunsa wikissä.
- Inputtia tässä kaaviossa demonstroi psykologian ja potilaan välinen suhde, missä hoitajana voisi olla kuka tahansa (tietokone myös virtuaaliyhteydellä) ja depressiosta kärsivänä kuka tahansa. Psykologia on wikin mukaan aika systeeminen alue, kuten aiemmin olen kartoittanut sitä.
- Uudistumista ja ideointia kaaviossa kuvaa metayliopiston periaate, jota ei vielä Wikistä löydy, mutta ehkä joskus. Pian tietoa löytyy Youtubesta uusien oppilaitten iloksi, sillä sehän tarjoaa uusia kompetenssin kehittämisen tapoja nimenomaan omaa luovuuttaan edistäen.
- Organisoitumista kaaviossa edustaa maailmanlaajuinen talousjärjestelmä, joka aineiston olen mallintanut GoodReason-tekniikalla. Siitä syntyi melkoinen “paketti”. Tänään on julkaistu valtaisa joukko veroparatiisihuijauksia. Senkin takia tärkeätä on, että ihmiset suhtautuisivat terveen kriittisesti talouteen, ja valvoisivat oikeuksiaan.
- Outputtia eli tuloksia kaaviossa edustaa Euroopan kriisin problematiikka. Siihen tarkoitukseen loin mallin jo 1.5 vuotta sitten auttamaan Kreikan selviytymistä velkojensa puristuksessa. Lähetin aineiston englanninkielisenä finanssiministeri Yanis Varoufakisille, jota koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella kovasti arvostan. Hänellä oli paljon uusia ajatuksia, mutta hänkään ei lähtenyt hakemaan ratkaisua niin yhteistyökykyisesti kuin itse esitin. EU:n olisi pitänyt alkaa Kreikalle kumppaniksi liiketoiminnaksi, eikä riitautua vaatimustensa perusteella. Synergia-ajattelua ei siinä kiistassa koskaan ole osattu: muuttaa kiista yhteishankkeeksi: win & win.
- Työskentelymetodia kaaviossa edustaa Suomen sähköalan infrastruktuurin malli, minkä kehitin viime syksyllä S. Beerin Viable System malliin perustuen. Tähän liittyen viime kuukausina on kohistu australialaisen sijoitusyhtiö Carunan hinnankorotuksista. Suomelta pääsi lipsahtamaan oikeudet sähköverkkonsa omistukseen sijoitusyhtiöön, mikä on systeemiajattelijan näkökulmasta käsittämätön virhe, jota koskaan ei saa anteeksi.
- Viimeinen kohta kaaviossa on hyvinvointi ja pitkän tähtäimen saavutukset. Niitä kaaviossa demonstroin Suomen sote-hankkeen esityksellä, missä jaoin vallat ja vastuut myöskin Beerin mallia käyttäen viiteen tasoon. On käsittämöntä miten valtion virkamiehet konsultteineen eivät koskaan ole maininneet mitään systeemisistä malleista ja juuri virheellisten vastuulinjausten takia viime kertainen (kuudes?) esitys jouduttiin hylkäämään perustuslain vastaisena.
Nämä kahdeksan eri kohtaa ovat siis aivan eri aiheista – tarkoituksellisesti. Wikipedian käyttäjä toimii yleensä samalla tavalla luovasti yhdistellen ja tietämystään laajentaen metakognitionsa ja wikipedian esittämien suositusten avulla. Se edistää luovuutta. Näin voi jopa luoda itselleen kirjan käden käänteessä mistä tahansa valikoimasta wikiaineistoa navigoiden. E-kirja wikillä Systeemiajattelun teoriasta näin tehtynä löytyy Goodreasonin sivuilta.
Visio uudenlaisesta yliopisto-systeemistä
Koska Wikipedia sisältää huomattavan paljon verifioitua tietoa, opiskelijoiden pitäisi antaa käyttää sitä hyväksi hankkiakseen poikkitieteellistä ja monialaista näkökulmaa itselleen niin, ettei heistä tulisi kapea-alaisia osaajia, joille jokainen alansa ulkopuolinen asia on suuri mysteerio. Wiki tuottaa vain tekstimassaa, tosin hyvien kuvien auttamana. GoodReason tuottaa siihen tueksi jämäkän semanttisen mallin jokaisesta aiheesta, joten päästään lähelle kyber-ajattelua: kuka tahansa voi ymmärtää mitä tahansa, ja nämä kaikki uudet osaajat saadaan vielä toimimaan yhteen keskenään. Siinäpä olisi ideaa uuden uljaan yhteiskunnan perustaksi!
Visoita voi aina esittää, ja se olisi suotavaa. Valitsin symboliseksi esitykseksi Suomen visiolle kasvia muistuttavan kaavion, joka saa voimaa resursseistaan: siis meistä ihmisistä. Se on vastakohta syrjivälle kulttuurille, missä kaikki kilpailevat keskenään, ymmärtämättä juurikaan muuta kuin oman asemansa omassa ympäristössään, ja senkin vain omasta näkökulmasta.
Tuossa kaavakuvassa näkyy aika monta Metayliopiston kriteeriä varsinkin kun kuvion yhdistää naapurisysteemeihin ja verkostossa eri suuntiin. Siitä syntyy tavoiteltu ekosysteemi, mikä ei sorru sisäiseen valtapeliin.
Havukka-ahon ajattelija (Veikko Huovinen) on linjannut: “Tässä avaruudessa ihmisellä on kusiaisen valtuudet“. Jokainen tulkitkoon sitä oman kykynsä mukaan.
Videoita näiden postereitten aiheista tullaan julkaisemaan piakkoin.