Kaikki kunnia Bengt Holmströmille ja kollegalleen merkittävästä palkinnosta, joka johtuu ansiokkaasta elämäntyöstä. Akateemiseen keskusteluun kuuluu tarkoitusten pohtiminen, mikä ei mitenkään tarkoita tämän palkinnon aliarviointia.
Netissä on ollut runsaasti keskustelua siitä onko taloustiede kuinka hyvä tieteenala, koska ongelmia maailmassa sillä alalla riittää.
Makrotaloustieteen ja mikrotaloustieteen välillä on vuosikymmenet ollut kiivasta väittelyä paremmuudesta, mikä ei kerro hyvää tieteen tasosta. Humoristinen kuvaus siitä taistelusta (video/Econstories) käynnistyy kun napauttaa oheista kuvaa.
Arviointitapa
Meta-yliopiston videoiden tapaan tässäkin esitetään avainkysymys hypoteesinä ja sen perusteella Demingin kierroksen muodossa lähestyminen, ratkaisu ja johtopäätökset: ACT-PLAN-DO-CHECK ja jälkiarvio.
Jokainen voi lopulta itse vastata otsikon kysymyksiin.
Päivänselvää on kuitenkin se, että taloustiede on lähinnä selittävä tiede, joka melko heikosti kertoo ohjaus- ja säätelytekniikoita, joilla saataisiin lisää stabiilisuutta, työllisyyttä, kasvua liikevaihtoon, lisää nettotuloja kansalaisille yms hurskaita toiveita. Taloussysteemin inputin ja outputin väliin jää liian paljon muuttujia, ja isoin muuttuja siinä on ihminen itse.
Tämän takia videon lopulla ehdotetaan (ilkikurisesti), että systeemien teoriasta alettaisiin myöntämään Nobel-palkintoja, ja erittäin hyviä kandidaatteja siihen olisi olemassa. Videon lopussa mainitaan mm Viable system model, millä on saatu aikaan merkittävää kontribuutiota. Suomen pitäisi rakentaa olosuhteet, missä Viable – mallia alettaisiin soveltamaan. Se olisi hyvä tapa päästä eroon taloustieteen jättämistä vakavista aukoista.
Video (46 minuuttia) on katsottavissa täältä.