Ensimmäinen kaupallinen tekoälyprojektini oli sijoitusneuvontajärjestelmän rakentaminen suomalaiselle pankkikonsernille (se ei ollut KOP, eikä SYP, vaan niiden kilpailija). Käytin valmista AJ-työkalua, mutta se osoittautui liian hitaaksi, joten jouduin tai pääsin tekemään saman Prologilla. Siinä tuli opittua teknologioiden eroja ja paradigmojen haasteita. Itsevarmuus Prologin muodostamasta markkinaraosta lisääntyi.
Uusia sovellusmahdollisuuksia, uusia liikeideoita ja markkinarakoja löytyy “pilvin pimein” sieltä, missä tieto katkeaa, rupeaa pätkimään ja aiheuttaa hankaluuksia käyttäjille. Käyttäjät eivät itse huomaa sitä, jos he hakevat konvergentin ajattelun tapaan suoraan ratkaisuja, vastauksia kysymyksiinsä. Se ei kehitä ajattelua, eikä poista ongelmia. Wikipedia on ajatellut toisin. Samanlainen ylemmän tason yritystoiminnan kontekstitietoinen Wikipedia on mitä otollisin tekoälyn sovellus.
Ohjelmointikirjassa aloin määrittelemään ekosysteemi- ja alustatalousarkkitehtuuriin liittyen yrityseksperttiä, joka osaisi “kaiken”. Tämä näkökulmahan liittyy ontologiaan: mitä on kaikki tärkeä, mitä tekoälyn tulisi osata. Tämän päivän tekoälyjutut, mitä nyky-yritykset esittelevät, ovat jonkinlaisia chatbotteja, asiakkaan koukuttajia, ja niiden älykkyys on varsin primitiivistä 1980- ja 1990-luvun sovelluksiimme verrattuna.
Ohessa kirjan sivut 89-92 kuvina.
Yritysmonitaitoekspertti
Instrumentalismi (tutkimuksen metodi) käyttää hyväksi parhaita teorioita pyrkien osoittamaan, että saadaan hyödyllisiä tuloksia aikaan. Instrumentalistina löysin Cambridgen yliopiston tutkimuksen, missä on koottu peräti 68 yrityksen johtamisen mallia ja menetelmää yhteen. Ne eivät tietenkään ole yhteensopivia, mutta metatasolle vietynä ja käyttäjäryhmien näkökulmien mukaisesti asteltuna niistä saa aikaan verrattoman “Sveitsin linkkuveitsen”, joka antaa hyödyllistä tietoa kaikista näkökulmista yritysten toimihenkilöille, ja juuri heidän tiedoistaan lähtien. Lisää tietoa siitä voi lukea Ohjelmointikirjasta.
Edut ja vahvuudet
Prologilla voi ohjelmoida periaatteessa mitä tahansa. Erityisen hyvä se on mallien kehittelyssä (debuggaus erityisesti) ja yhteensovittamisessa, kuten yritystoiminnan kaikki mallit. Se kääntää tietämyksen eri muotoihin sujuvammin kuin XML.
Ohessa näytteitä kuinka QFD – analyysit, SWOT, BMC ja BSC kääntyvät Prologille, jotta niistä saa eri käyttäjäryhmille kuvan 68 mukaisen sovelluksen.
Yritysmonitaitoekspertti on siten sovellustehdas. Tätä monitaituruutta voi jatkossakin opiskella Metayliopiston kirjoista. Seuraava kirja, Metatiede, keskittyy tietämyksen jalostamiseen.
Kehitys kehittyy systeemisinä vipuvaikutuksina (Leverage Points). Pienet muutokset toimivat lineaarisella alueella, sitä suuremmat epäjatkuvuuksissa, mutta kaikkein suurimmat vaativat ajattelun tavan muuttumista. Meta-ajattelu ja systeemiajattelu ovat parhaita taitoja haluttaessa ymmärtää yhä isompia kokonaisuuksia.
