Kaikkeuden pohtiminen on ikään kuin kvanttiteoriaa
Metayliopiston konseptissa on alkanut pilkistää näkyville yhteiskuntakehitykseen ja tekoälyyn liittyvän innovaation raakile: kaiken julkaisemisen (kirjat, videot ja tietotekniikka) muodostama systeeminen konsepti, jolla voisi kuvata “kaiken” samaan tapaan kuin integraatio on vaikuttanut laitteissa isoista koneista kännykkään saakka. Pilvipalvelut yhdistävät niissä tiedon, ja se sovitetaan päätelaitteelle tiettyjen metodiensa avulla.
Metayliopiston konsepti vaikuttaa paitsi sisältöön sellaisenaan, myös siitä saatavaan ymmärrykseen ja edelleen esitystapoihin. Se sopii powerpointiin, videoon, kirjan logiikaksi ja sisällöksi sekä aiheen jäsentämiseen. Sitä paitsi jälkimmäinen on lähellä kokonaisarkkitehtuurin periaatetta (Zachman) ja pohjautuu systeemiseen malliin, joten IT-ala ymmärtää sen helposti ja menetelmällä voi tehdä tutkimuksia pitkälle kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen rajojen yli tutkimaan onnistumisia: mikä todella toimii ja mikä ei.
Kaiken tämän “kaiken” tarkoituksena on muun muassa vähentää peer-to-peer julkaisemisen haasteita, ja samalla edistää itseoppimista disruptitiivisella tavalla purkamaan tieto osiin viestinnän keinoksi, sekä holistiseen että atomistiseen muotoon. Näin syntyy sosiotekninen metodiikka yhdistämään ihminen ja teknologia parhaalla mahdollisella tavalla. Kybernetiikka ja systeemitiede ovat vakuuttavaa teoriaa tämän kaiken takana, mutta ennen kaikkea paras tietämys IT-alasta.
Nykyihmisten kommunikoinnin haasteet näyttävät ylipääsemättömiltä
Paradigma tarjoittaa yleisesti ajattelutavan muutosta, viitaten jonkun tieteenalan yleisesti hyväksyttyyn oppirakennelmaan. Länsimainen käsitys tiedosta rakentuu liian vahvasti yksisuuntaiseen viestintään, tekstiin ja auktoriteettiin, mitä Pettitt selvensi käsitteellä Gutenberg Parenthesis. Olemme sulkujen orjia; se tulee näkyville politiikassa (vaalit), mediassa, yrityksissä ja yliopistojen organisaatioissa. Metayliopiston ideoima tekoälyn käsite alkaa tiedosta (kognitio), ja lähenee aikanaan kohti singulariteettiä, mikä on tietämisen ääripiste (jossakin kaukaisuudessa…). HUOM. Maailmankuulu Stanfordin yliopisto tutkii samaa asiaa karkeammalla tasolla yhdeksässä tiedekunnassaan. Tämä ajattelun tapa yrittää murtautua ulos Gutenbergin suluista, avata tiedon kaikille ihmisille.
Metayliopisto kehittää “tätä kaiken paradigmaa” systemaattisesti
Jos tavallisessa tietokoneessa bitti on joko nolla tai ykkönen, kvanttikoneessa sitä vastaa kubitti, jolla voi samanaikaisesti olla tieto 0 tai 1 tai siltä väliltä. Yksi sen atomi voi varastoida melkoisen määrän tietoa. Sama ominaisuus tuli esille väitöksessäni: “Symbolic Analysis and Atomistic Model as a Methodology for Program Comprehension”. Siinä koodin symboleista tehtiin atomistinen malli, jossa symboliin tallentui tieto sivuvaikutuksista.
Metayliopiston videoissa tulee esille sama ilmiö. Mikä tahansa aihe kelpaa videon ja presentaation otsikoksi ja se jakaantuu edelleen systeemiseksi malliksi, joka voidaan risteyttää olemassa olevien muiden esitysten kanssa, mutta samalla avautuu yleensä uusia tutkimusteemoja. Näin aukenee rajaton tiedon tarkastelun avaruus, joka voi pitää sisällään ristiriitaistakin tietoa (kuten kvanttitietokone),
Metayliopiston demoista suosituimpia ovat olleet yhteiskuntamallit, ajattelu yleensä, poliittiset haasteet kuten Ukraina ja Kreikka, teknologian hypet, tekoäly ja systeemiajattelun metodiikka.
Visio ja visiologiikka
Jos yliopistot siirtyisivät Metayliopiston tekniikkaan (edes osittain), opiskelijoiden mielenkiinto ja tehokkuus ja taito ratkoa yhteisiä ongelmia dramaattisesti kehittyisivät. Enää opiskelijat eivät olisi alttiina autoritääriselle opeille, vaan kriittisesti voisivat tehdä linjauksia omista ideoistaan sovitettuna parhaaseen tieteen ja käytännön tietoon. Se olisi jo melkoinen oppimisen vallankumous.
Nämä kaikki asiat ovat linjassa keskenään: väitökseni, kvanttitietokoneen periaate, Metayliopiston esitysten formaatti ja kaiken teoria tukemassa viestintää sekä myös käsitys metatieteestä tukemassa täysin monialaista ajattelua kaikilla eri foorumeilla.
Youtubessa on jo pari sataa esimerkkiä, joista näkyy tiedon kvantittuminen aiheiden ympärille: Kreikan kriisi, metafysiikka, bitcoin, kosmologia jne, muutamia mainitakseni.
Metayliopiston konsepti, viestinnän metodiikka, on dynaaminen ja
semanttinen wikipedia, joka ymmärtää systeemisiä kytkentöjä kaiken välillä,
eri medioissa eri tarkkuuksilla esitettynä!
