Parin vuoden tekoälyhuuma etsii Suomessa edelleen muotoaan, samoin tapahtuu kansainvälisesti. Mullistusta odotellaan kuin kuuta nousevaksi taivaalle…
Tässä videossa (vajaat 40 min) on systeeminen käsitys siitä jopa niin, että tarkastellaan arvoja, kulttuuria ja yhteiskunnan tilaa: onko se halukas ja valmis, tai millaisia yhteiskunnan haasteet yleensä ovat.
IBM Watsonin idea selviää tehokkaasti Wikipediasta ja erinäisistä arvioista saa (sikäli kun ovat luotettavia), käsityksen mihin tämä “super-hanke” rajautuu.
Terveydenhoito ja IBM Watson
Hankkeen pääsovellusalueeksi Suomessakin on kirjattu terveydenhoito ja erityisesti syöpäsairauksien diagnostiikka. Se ei ole edennyt toivotulla tavalla. Jo vuosikymmenet sitten puhuttiin lääkäreiden asiantuntijajärjestelmistä, mistä tässä on kysymys. Niihin liittyy riskejä ja 1990-luvulla todettiin, että ihminen lopulta aina tekee päätökset.
Ihmisen (lääkärin) ja tietokoneen kehittymisen synkronointi keskenään on varmaankin vaikeaa. Kun tulee uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja ja saadaan kokemusperäistä tietoa, missä vaiheessa jompi kumpi näistä ottaa uuden tiedon käyttöönsä?
Objektiivinen kehittyminen uuden tiedon ja osaamisen kautta on tottakai kannatettava asia. Meneekö menestyksen saavuttamisessa vuosia vai mennääkö jopa vuoteen 2050 asti? En ole siinä asiantuntija, mutta totean videossakin, että systeemisen käsityksen omaksuminen auttaisi sekä IBM Watsonin kehittäjiä kalleissa laboratorioissaan sekä kaikkia sitä soveltavia osapuolia ympäri maailman. Tuon esille monia tällaisia edistysaskelia.
Teknologiaviestintä ja systeemiajattelu
Tekoälyyn liittyvä viestintä on ollut kerrassaan yliampuvaa Suomessa. Käsittämätöntä hölötystä liian usein.
Hölötyksestä päästäisiin järkeilyn ja sopimisen tasolle esittämilläni menetelmillä. Edellisen videon aiheena oli Instrumentalismi. Sekin liittyy teemaan, mikäli käsitystä tekoälystä haluttaisiin kehittää maailmanlaajuisesti tutkimuksen ja yliopistojen ja käytännön ammattilaisten parhaaksi.