Maailmantilaa kuvaa omalla tavallaan tämänkin kirkollisjärjestön (Neat Church) tilanneavaus:
We live in chaos. When I look at the world around me chaos is what I see. I see a government divided that cannot get along with itself.
I see people who are hurting. I see disease and sickness …
Ymmärtääkö koululaitos tai yliopistosysteemi maailman tilaa? Osaako se opettaa opiskelijoitaan ymmärtämään systeemin kompleksisuutta?
Se selviää pikaisesti jo katsomalla yliopistojen opetussuunnitelmaa, tohtoriopintoja ja ammattiin valmistavia kursseja.
Kuinka hyvin opetusohjelmissa (tohtoriopinnot jne) näkyy maailman monimutkaisuus, eri näkökulmat ymmärtää teknologia, politiikan kirjavuus (valtataistelut), yhteiskunnan koko skaala köyhyydestä rikkauteen, luonnonvarojen rajoitukset ja lainsäädännön (oikeuskäytäntö) hyvät ja huonot onnistumiset suhteessa arjen ihmisen vaatimuksiin?
Tuo kysymys on ihan luonteva. Jo kouluttamatonkin ihminen ymmärtää pinnallisesti nämä kysymyksen haasteet, mutta syvällisiä ymmärtäjiä on todella harvassa. Se puute johtuu koulujärjestelmän “yksisilmäisyydestä”. Se opettaa vain yhteen ammattiin, ja se opettaa taistelemaan elintilasta muita toimijoita, kilpailijoita vastaan.
Yhteistyöasetelmaa haluaa yhä harvempi laitos korostaa, koska on kilpailua rahasta, pääomista ja omasta edusta. Häviäjille ei ole katettu pöytää.
Osoituksena tästä koulutussysteemin epäonnistumisesta tässä linkki yhteen tohtorikoulutuksen oppaaseen (Turun yliopisto). Vastaavia listoja löytyy jokaisesta yliopistosta: kuinka pääsen yliopistosta läpi tehokkaasti…
Tuossa opinto-oppaassa sanaa kybernetiikka ei mainita kertaakaan, vaikka se on yhdistävä ominaisuus kaikessa viisaassa ja hyvin säädellyssä kehityksessä. Systeemiajattelua ei mainita ollenkaan, eikä sanaa systeemi muuten kuin luonnon ekosysteemiin viitaten. Sen sijaan “system” liitteellä varustettuja aiheita opinto-oppaassa on kymmenittäin, kuitenkin haluamatta selittää mitä se “system” oikeastaan on. Sanaa järjestelmä käytetään sekavasta sillä ja täällä, vaikka se on vielä vaikeampi käsite.
Oppimiselta ja opetukselta puuttuu yhteinen, monialainen semantiikka
Kun opintosuuntauksia on kymmenittäin, eikä niillä ole yhtään mitään yhteistä “selkärankaa”, eikä ideaa opettaa viisasta ajattelua ja selviytymistaitoa sekä sosiaalista edistymistä eli yhteistyöhenkeä, valmistuu yliopistoista kaikkialla lähinnä itseään ja työmenestystään ensiksi ajattelevia kansalaisia, jotka eivät piittaa muusta kuin omasta tilanteestaan.
Kybernetiikka-lähtöinen koulutus muuttaisi tämän kaiken. Samalla se mahdollistaisi jokaisen oppivan ihmisen edistyä nykyistä pidemmälle ammatissaan, sillä onhan IT-alan kaiken teorian takana systeeminen olemus, teorioiden joukko, mitä yliopistot eivät kyke opiskelijoilleen enää opettamaan. IT-alasta tulee entistä tärkeämpi tietämyksen alue ja se näkyy yhteiskunnassa sosioteknisen näkökulman korostumisena. Kaikki palvelut verotuksesta, työn eri muotojen kautta kaupassa asiointiin asti liittyvät entistä tiiviimmin teknologiaan – halusimmepa sitä tai emme. Siksikin on tärkeää, että osaamme vähintäänkin nämä kaksi muotoa: SOSIO ja TEKNO.
Jo Niklas Luhmann selitti, kuinka yhteiskunta kaikkineen on systeeminen kokonaisuus (10 Systems) ja kyberneetikot kertoivat aikanaan kuinka tieteenteon taustalla on kaikkialla systeemisyys yhdistämässä tieteenaloja toisiinsa. Ihminen on psykologian kohteenakin systeeminen olento.
Nämä argumentit olisivat hyvä lähtökohta koulutukselle kaikilla tasoilla: ihminen ja ihmistä auttavat työkalut. Tämä systeemisyys vaatisi tuon viime vuosituhannen aikaisen opetussuunnitelman perinpohjaista modernisointia alkamaan siitä mitä tieto, järki ja ymmärrys yleensä ovat! Silloin saataisiin tiiviiseen pakettiin käsitys metafysiikasta: tieteen filosofia, logiikka, semantiikka ja oikeudenmukaisuus. Jo Aristoteles tunsi näitä asioita hyvin — nykyihminen ei.
Koska ihminen on tavallaan hukassa itsensä kanssa, meillä on valtaisia ongelmia kaikkialla. Politiikan haasteet muuttuvat jokaisen kansalaisen haasteiksi, “päänsäryksi”, iänaikuiseksi sote-kriisiksi, koska systeemi siinä välissä on mielivaltainen. Uusi alku vaatisi uudenlaista nöyryyttä…