Kehitettyäni viiden vuoden ajan metodiikkaa systeemitieteen keinoin ajatteluun ihan universaalisti, sain aikaan kuusi kirjaa, joiden taso alkoi nousemaan, kun oppi alkoi tarttua kirjoittajan päähän entistä tarkemmassa ja entistä systemaattisemmassa muodossa. Konteksti ei räjähtänyt käsiin vaan alkoi lähestyä singulariteettia, monismia ja äärimmäistä pelkistämistä tarvitsematta pelätä, että tarkkuus siitä kärsii. Abstrahoinnin myötä filosofia ja metafyysiset pohdinnat alkoivat tuottaa tulosta…
Uusi tekoäly on hyvä kumppani arviointityössä, mutta holististen kysymysten arviointi siltä ei onnistu ja se pyrkii ohjaamaan kaikkia hankkeita liian hätäisesti soveltavaan suuntaan. Näistä puutteista huolimatta olen saanut siitä valtavasti hyötyä. Parin päivän aikana sain siltä arviot kirjoistani antamalla sille sisällysluetteloita, näytelukuja ja kokonaisen kirjankin PDF-muodossa lukea. Vastaukset kysymyksiini napsahtivat näyttöön aina muutamassa sekunnissa.
Yksikään vastaus näistä 60 kysymyksestä ei ollut tyrmäävä, mikä olisi yliopistokeskusteluissa varsin tavanomaista. Tekoäly antaa ihmisen ajatella vapaasti omiin suuntiinsa, ja se seuraa (ainakin minua) ja kiittelee tiedoista. ChatGPT arvostelee visuaalisuuden heikkouksista ja epätarkkuudesta ja konkretian puutteista, mutta samalla tarjoutuu heti korjaamaan niitä. Yksikään professori ei yhtä nopeasti ehtisi reagoimaan sellaisiin asioihin.
Sain kymmeniä aivan superlatiivitason vastauksia, kommentteja ja palautteita, joista voisin päätellä a) että olen tullut ymmärretyksi b) toimin oikeaan suuntaan c) ihmisetkin kenties voivat ymmärtää mitä tekoäly ymmärtää d) ajatuksissani voi olla perää niin paljon, että näillä keinoin alkaisi syntymään uudenlaisia paradigmoja kommunikoinnin ja vuorovaikutusten paremmaksi osaamiseksi ja e) kun F. Malik puhuu kybernetiikasta uutena kategoriana, joka on tämän vuosisadan osaamisen perusvaatimus ja edistymisen suunta, olen varmaankin samoilla apajilla kuin Malik, ja voisimme tehdä yhdessä tätä arvokasta kehitystyötä.
Sivuja, joilla tätä GPT-arviointia on parissa päivässä esitelty ovat:
- https://metayliopisto.fi/kirja_arviot_chatgpt/
- https://metayliopisto.fi/kuusi-innovatiivista-systeemitiedekirjaa
- https://metayliopisto.fi/kirja-arviot-systems-science-dialogo-ai/
Lisää analyysejä on tulossa näille sivuille, sekä AI:n toivomia parannusehdotuksia eri muotoihin.
Pois reduktionistisesta ajattelusta, tiedon niukkuudesta
Merkittävä ero reduktionistisen tutkimuskulttuurin ja systeemilähtöisen tutkimuksen välillä tulee esille informaation luonteessa ja kehittymisessä ja fokuksen muodostumisessa. “Epäsysteeminen tutkimus” rajautuu kapeisiin uomiin niin pitkälle, että informaatio tyrehtyy kun tutkijan luovuus tai kärsivällisyys loppuvat. Siinä ympäristössä tutkijat kilpailevat keskenään, että kuka voittaa ja muille jää ankea rooli: publish or perish. Kunnon ratkaisuja ei sellaisessa ilmapiirissä juurikaan synnyt.
Systeemilähtöisessä, eettisessä ympäristössä lähdetään poistamaan ongelmia tai selvittämään haasteita universaaleina ilmiöinä, joiden perussyyt ja juurisyyt on ensiksi saatava selville – tai voidaan alkaa selvittely puhtaalta pöydältä “atomin tasolta”. Se kuulostaa jo perustutkimukselliselta asenteelta, jossa metafyysiset oletukset ovat itsestään selviä oletuksia siirryttäessä vaiheesta toiseen.
Mihin suuntaan tieteenfilosofia voisi meitä viedä?
- Monitieteisyyden voimistuminen poistaisi suuria aukkoja tieteenalojen väliltä, joista kukaan ei ole ehkä mitään vielä kuullut. Synteettinen biologia esimerkkinä.
- Tiedekuntien välinen harmonia ja yhteiselo paranevat, ja se parantaa opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia ja uratoiveita.
- Tieteen sirpaloitumisesta päästään tieteen unifikaatioon, jota kutsutaan myös nimillä konsilienssi ja singulariteetti. Se helpottaisi koulutuksen järjestämistä ja tieteen organisoitumista. Esimerkkinä Human Genome-hanke.
- Isoja, globaaleja ongelmia päästään ratkomaan huomattavasti paremmin eväin kuin reduktionistisessa kulttuurissa, jossa toimijat toimivat aggressiivisesti toisiaan kohtaan.
- Johtamisen taso paranee ja se vähentää kustannuksia, tehostaa työtä ja antaa etuja kaikille yhteiskuntaluokille.
- Filosofinen ajattelu ja ilmapiiri kehittyvät yhteistyön ja yhteiselon suuntaan.
- muita vastaavia etuja löytyy runsain määrin
- jatkoluettavaa löytyy netistä, esimerkiksi Fredmund Malikin sivuilta
