Tuore kirjani Kaikenteoria pyrkii “vaatimattomasti sanoen” yhdistämään kaiken tiedon ja teorian tieteen arkkitehtuurillaan, jossa on viisi tasoa. Se ei siis kilpaile muiden kanssa, vaan voittaa kaikki puolelleen, mikä on fysiikassakin ollut tarkoituksena kun on kartoitettu TOE-periaatetta: Theory of Everything.
Tuore uutinen viime viikolla oli Silo AI-nimisen yrityksen myynti amerikkalaiselle AMD:lle yli 600 miljoonan euron arvosta. Tuon yrityksen viimeisin liikevaihto oli vain 2.5 % myyntisummasta, joten erityisestä strategiasta lienee kysymys.
Koska Silo yhtiön perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä on juuri kirjoittanut kirjan: “Tekoälyn vallankumous”, halusin tutkia sen ja muutaman muunkin ChatGPT-kirjan löytääkseni ideoita ja kartoittaakseni osaamisen tasoa.
HUOM: Parasta ja tuotteliainta tutkimusta on yleensä ideoiden ja teorioiden yhdistely, ei niinkään monoliittisten systeemien esittäminen maailmanvalloittajina, kuten tekoälyä yleensä mainostetaan, ihan huuhaa-asenteella.
Olen käyttänyt avointa tekoälyä (ChatGPT 4.0o) erittäin paljon hyväksi omassa kirjassani. Tutkin tieteen olemusta generatiivisen tekniikan avustamana, ja olihan se aivan mahtava tutkimusmatka tiedon ja tieteen ytimeen. Ojanperä ei mainitse tiedettä juuri mitenkään kirjassaan, vaikka vallankumouksesta puhuu. Hän tarkoittaa kaupallisia läpimurtoja, joita työelämässä voi tehdä, mutta sotkeentuu kuvankäsittelyyn ja triviaaliasioihin turhan paljon.
HUOM: Teknologiaintoilijoiden ajattelumalli on reduktionistinen. Niin minullakin oli vuoteen 2010 saakka. Siitä saakka mahdollisimman suuren kokonaiskuvan saaminen yhteiskunnasta ja tieteestä on ollut pääasiallinen tavoitteeni. Arvioisin, että nykyinen ChatGPT pystyy opettamaan käyttäjälleen tieteen perusteita paremmin kuin yksikään professori tai yksittäinen tekoälykehittäjä tai tiedekunta omine tottumuksineen. Sen toimintatapa on aivan suurenmoinen. En usko tekoälyn vallankumoukseen Ojanperän esittämässä muodossa (kovin pitkälle), mutta sen sijaan ainakin teoriassa tieteenteon uudelleen syntymiseen, uuskopernikaaniseen kumoukseen, joka uudistaisi tutkimukselliset tavat. Kopernikus aloitti modernin tieteen. Olen fanittanut häntä jo vuoden ajan siinä mielessä, että nykyajan tiede kaipaa uudenlaista maailmankuvaa elpyäkseen. Se on ollut tuon kirjani aihe.
Kuvassa näkyy kaksi kirjaa kansineen: toinen on vaan paljon syvällisempi ja innovatiivisempi ja teoreettisempi kuin toinen. Seuraako tekoäly tiedettä vai tiede tekoälyä. Ne voivat edetä myös symbioosissa, jossa toinen puoli luovuttaa tietämystä toiselle puolelle: Y = f(X) ja X = g(Y). Siinä on tietämyksenteon perusyhtälö; omistajasta kannata kiistellä, että kaikki hyötyisimme.
Kaikenteoria voisi auttaa tekoälyn valtiaitakin omaksumaan kestävän roolin hankkeissaan, ylikilpaillun bisneksen sijaan.
Lisätietoa kirjasarjastamme: https://metayliopisto.fi/wp-content/uploads/2024/07/CHAT_DIALOGI-Explaining-Books-on-Science-englanniksi-180724.html
Audioreader.