Älyn jättiläisistä ensimmäinen, Aristoteles: What are the methods of philosophy?

What are the methods of philosophy?

Quora-sivustolla käydään keskustelua aiheesta: Mitä ovat filosofian (viisauden) menetelmät? Lainaan tässä Paul Trejon mainiota vastausta.

Länsimaisen filosofian vallitsevin ja mielenkiintoisin menetelmä on kuinka edistää järkeä keinona erottaa totuus. Tämä periaate on tällöin täysin monialainen (metatieteellinen) näkökulma. Se lähtee samasta tilanteesta kuin Metayliopiston kyberneettinen linjaus (käsite universaali tarkoittaa yleistä tietoa, minkä vastakohta on partikulaari, erikoistieto ja erillistiede).

Aristoteles (Platonin oppilas) sovelsi tätä menetelmää ensiksi luonnontieteisiin. Hän laati henkilökuntansa kanssa ensimmäiset akateemisen tason (yliopistot) oppikirjat seuraavista alueista:

1 Analyyttinen logiikka
2 Fysiikka
3 Tähtitiede
4 Geologia
5 Kasvitiede
6 Biologia
7 Eläintiede
8 Anatomia ja
9 Psykologia.

Kaikki nämä oppikirjat säilyttivät arvonsa korkeimmilla foorumeilla (yliopistot) ​​yli tuhat vuotta. Tutkijat, jotka kehittivät näitä tieteitä, alkoivat soveltamaan analyyttistä logiikka omiin menetelmiinsä (filosofi Kantin mukaan Aristoteleen analyyttinen logiikka pysyi voimassa ja arvostettuna tieteen paradigmana yli kaksituhatta vuotta).

Mutta tämäkään ei riitä. Analyyttisen logiikan lisäksi Aristoteles sovelsi filosofiaa ja järjen menetelmää (GoodReason) laajentaakseen tietoamme myös ihmistieteistä. Hän kirjoitti henkilökuntansa avustuksella myös ensimmäiset akateemisen tason (yliopistotaso) oppikirjat aiheesta:

A Metafysiikka
B Etiikka
C Politiikka
D Retoriikkaa
E Runous
F Dramaattinen teatteri
G Taidekritiikki
H Maailman historia

Kolmikon Sokrates-Platon-Aristoteles ansiosta Järjen menetelmä (the method of Reason) on valistanut kulttuuria luoden sivistystä kaikkialla, missä se on saanut yhteyksiä kansalaisiin.

Järjen menetelmä (the method of Reason) on yhä edelleen filosofian tärkein menetelmä. Siihen päättelyyn liittyy osaltaan keskustelu eli dialogi, joka laajenee argumentointiopiksi ja neuvottelun taidoiksi käytännön arkisissa tehtävissämme sovellettavaksi.

Systeemiajattelu voidaan nähdä Reason – menetelmän jatkeena

Toki Aristoteleen logiikka (Reason) on laajentunut moniksi eri kerroksikseen kahden vuosituhannen aikana. Modaalilogiikat, logiikkaohjelmointi, tietokoneiden semantiikat ja virtuaalikoneet sekä systeemiajattelu ovat sen laajennuksia. Tieteenfilosofia on myöskin tarkentunut metatieteineen kuvaamaan mikä on tiedettä ja millainen tieto alittaa demarkaatiokynnyksen rajan.

Silti suurempia virheitä on vaikea Reason – menetelmästä löytää. Metayliopiston kirjoissa ja videoissa esitellään GoodReason – niminen metodiikka, jossa on mukana nämä 2020-luvun uusimmat höysteet ja laajennukset. Metodiikka perustuu abstrahointiin, systeemiseen mallintamiseen sekä parhaiden teorioiden soveltamiseen niin, että syntyvä metateoria olisi koherentti kullakin kohdealueellaan.

Aristoteles kuvasi tieteen logiikan avulla 9 tieteenalana ja ihmistieteet 8 erillisenä oppina, joita käyttää viisauden edistämiseen. Kertaus hänen elämästään löytyy tässä videossa (video: reilut 7 minuuttia).

Hattu päästä näin viisaan tietäjän edessä, näin jälkikäteenkin.