Welcome to Metayliopisto: Tieteellisen maailmankuvan puolesta   Click to listen highlighted text! Welcome to Metayliopisto: Tieteellisen maailmankuvan puolesta

Systeemitiede vs Emergent Technologies (Gartner), mitä yhteistä ja erilaista


Ovatko maailman parhaat tutkijat nykyisin maailman parhaita teoreetikkoja tai parhaita markkinoiden aavistajia? Ehkä oikea vastaus on, että he osaavat yhdistellä asioita, ja heillä on vahva intohimo tehdä tulosta ja saada aikaan ratkaisuja. Teknologioissa harvoin on kysymys samanaikaisesti inhimillisyyden edistämisestä, mutta nämä piirteet tulevat esille Gartnerin raportissa 2021, mikä on aivan positiivista: Three Themes of Emerging Technology Trends: Engineering Trust & Accelerating Growth & Sculpting Change. Se on luettavissa täältä.

Emergent Technologies (2021, Gartner).

Miten systeemitiede sijoittuu suhteessa nousevien teknologioiden (innovaatioiden) käyrään?

Systeemitiede on syntynyt IT-alan muodossa Alan Turingin ja John von Neumanin keksittyä tietokoneen. Sama komputaateoria semantiikkoineen on edelleen innovaatioiden perusta. Sama Turingin kone on edelleen kielten teorioiden ja kommunikaation ydintä, kybernetiikkaa. Oppimalla systeemiajattelun eri puolet, opit sujuvasti lukemattomien teknologioiden syvimmän ytimen, mikä muoto toistuu kaikkialla.

Kybernetiikan ydintä ovat ylemmässä kuvassa Brain-Computer Interface, Virtual Personal Assistants, Digital Security, BioChips, Affectice Computing, Smart Robots, Displays (ergonomia), Prescriptive Analytics, Smart Advisors, Autonomous Vehicles, Speech-to-Speech Translation… Alemmassa kuvassa kybernetiikan ydintä ovat Active Metadata, Generative AI, Composable Applications, Digital Humans, Composable Networks, Named Data Networkinng… Kirjassa puhutaan teollisuuden uudesta standardista (IoT, smart industry) laajempana viitekehyksenä kuin yksittäiset teknologiat.

Systeemitiede pyrkii tarjoamaan tieteellisen perustan innovoinnille (hard systems), jopa sosiaalisille systeemeille psykologiaan asti, puhumattakaan tekoälystä (AI), joka ei ole kehittänyt teoriaa itsensä tueksi (sellainen olisi kognitio). Tämä teoriapohja syntyy kyllä osa-alueista, joten se on lähinnä metodiikka ja tulee kuvattua uusimmassa Metayliopiston kirjassa. Kybernetiikka tutkii myös verkostojen kehittymistä ja älyä. Ja kun puhdas teknologinen ajattelu keskittyy reduktionismiin, laitteen saamiseksi kuntoon,  systeemiajattelu keskittyy kokonaiskuvaan, mukana sosiaaliset systeemit, elävät systeemit, kognitiiviset systeemit (tekoäly) ja fyysiset systeemit (luonto).

Älykkään ajattelun oppaassa yksi sivu on omistettu tälle pohdinnalle. Se löytyy täältä.


Click to listen highlighted text!