Voiko tieteellistä katsomusta(nsa) päivittää kevyesti, ikään kuin tuosta vaan?


Kansalaisten käsitys tieteestä ja tieteellisestä maailmankatsomuksesta vaihtelee puritaanisesta ajattelunvapauden kadottamisesta parapsykologian kaikkiin asteisiin (pähkäilyä siitä TIEDE-lehdessä).

Se on liian iso skaala kenenkään hyväksyä, joten kiistanalaisuus saa tieteestä kansalaiselle aikaan arvottoman mielikuvan. Tiede ei kuitenkaan ole maailmaa isompi asia, vaikka se voi tarkastella koko universumia ja kaikkea mitä yleensä on olemassa. Käsityksen tieteestä ei saa rajoittaa ihmisen ajattelua. Suurinta suurta tiedon holarkiassa on ihmisen kannalta oma järki ja tunne eli kaikki aivopuoliskot eri toimintoineen. Mielestäni tutkijoiden tarkoituksena tulisi totuutta etsiessään olla objektiivinen tai tuottaa hyvää, sillä päinvastaisessa tapauksessa joudutaan “tukkanuottasille” kaikkien muiden kanssa.

Loppuvuodesta ilmestyvä kirja Suunnittelutiede – Rakenneuudistukset on uudenlainen yhdistelmä monestakin toisistaan poikkeavasta aiheesta ja ihan tarkoituksella niin. Suunnittelutiede (Design Science) on IT-alalla runsaasti tutkittu termi, mikä on hyvä pohja lähteä siitä liikkeelle kohti yhteiskunnan kehittämistä uusilla keinoilla uudesta näkökulmasta uusiin kohteisiin, saaden yhä uusia ihmisiä tyytyväiseksi siitä, että onhan tieteellä lopulta jotakin merkitystä tavallisellekin ihmiselle — ihan näkyvästi.

Vastuullisen älykkyyden kirjasarja edistää tieteen uusia muotoja.

Joka on lukenut Supertiede-kirjaa edes alusta, huomaa, että molempien kirjojen kansi ja toinen sivu ovat aivan kuin mutantteja toisistaan. Plagioinnista ei liene kysymys, jos kirjoittaja mallintaa itseään 🙂

Tuossa kuvassa näkyy systeemitekniikoiden ilmaisuvoima ja vipuvoima. Ilmaisuvoima tarkoittaa tehokkuutta esittää merkittäviä asioita niin, että informaatio alkaa muodostamaan mentaalisia malleja lukijan “aivokopassa”: yli (super), alle (holarkia), takana (meta), parempi jne.

Vipuvoima (System leverage points a’la Donella Meadows) tarkoittaa vaikutusten tasoja, että kuinka voimakkaasti ja kuinka korkealle ja moninaisesti syntyvää informaatiota on mahdollista käyttää: uusia paradigmoja, toimintatapoja, ideoita, keksintöjä jne.

Kannattaa muistaa, että tiede sinällään ei kiinnitä huomiota käsitykseen markkinoista ja kansan potentiaalisesta omaksumiskyvystä. Se markkinoinnin tuska mahdollisine tulovirtoineen jää tiedon soveltajille ja markkinoijille, konsulteille, opettajille ja yliopistojen lehtoreille.

Perustutkimus etsii kiinnostavia ongelmia ja haasteita, parhaimmillaan tuottaen kysymyksiä, jotka tuottaisivat uusia kysymyksiä.

Jotta voisit löytää mahdollisimman hyviä kysymyksiä, joilla aikanaan ohjata EU pois velkakriisistä ja maailma pandemiasta, sinun kannattaisi varmaan alkaa kertaamaan kieliopin propositioita ja prepositioita ja assosiaatioiden eri muotoja, saksaksi an, auf, hinter, in, neben jne.

Mallintaminen (ModelWare) on IT-osaajia yhdistävä kommunikoinnin taito, mitä yhteiskuntakehityksessä ei ole kunnolla hyödynnetty missään. Sitä tämä uusi kirja pääosin esittelee. Vielä kymmenisen vuotta sitten kaikki maailman mobiilisofta perustui yhden ja saman käsitteen vipuvoimaan luoda kaikki maailman mobiilibisnes. Aikas tehokasta!

Eikö olisi aika luoda “symbianit” koko tieteelle? 🙂

“Kieleni rajat ovat maailman rajat” on paljon siteerattu käsitys kielen merkityksestä (Panu Raatikainen, Kielifilosofia).