Tieteenteon prosessit jämähtäneet viime vuosituhannelle; näin mullistettaisiin koko tiede!

Tiukentunut talous (2008 jälkeen) on kurittanut yliopistoja. Resursseja on suunnattu pragmaattisiin tavoitteisiin tarkoituksena saada välitöntä etua. Silloin pitkäntähtäimen metodikehitys on lopetettu.

Kaiken aikaa IT-ala on kuitenkin harpponut eteenpäin, kun taas valtaosatutkijoista ei osaa käyttää hyvin Exceliäkään, tai edes Powerpointia. Tieteenaloista yli puolet ovat tulkitsevia tieteitä. Tulos perustuu liikaa tutkijan mielipiteisiin (näkemyksiin). Tulokset viritetään monesti niin, että ne vahvistavat ennakkokäsitystä. Eksaktit tieteet puolestaan ovat liiankin eksakteja (kaukana käytännöstä).

Näin syntyy valtavia eroja tutkijoidenkin käsityskyvyssä. IT-alalla on jo loistavat kyvyt yhdistää kaikkea tietoa, jopa psykologian eri käsityksiä, mikä on vain yksi tekoälyn paljon tutkituista suuntauksista.

Heräsin tekemään pikaselvitystä toiminnan tutkimuksesta (Activity theory), kun näin kirjastossa Heikkisen ja kumppaneiden kirjan: Toiminnasta tietoon. Se sopii tähän alustukseen hyvin, koska itse teoria on hyvä, tunnustettu ja ongelmaa jäsentävä ja sitä pienemmiksi aiheiksi pilkkova. Ohjelmistokehityksellä on juuri samanlainen tarkoitus, joten käsikynkkää voisivat toiminnan tutkijat ja IT-soveltajat töitänsä tehdä maailman parantamiseksi ja paremman tiedon löytämiseksi. Yrjö Engeström on tämän alueen Grand Old Man Suomessa.

Metayliopiston suuri haaste on lähentää tiedettä ja IT-alaa toisiinsa. Instrumentalismin henkeen se sopii erinomaisesti. Supertieteeksi määrittelen sen, että teoria ja käytäntö kohtaavat. Siitä on kohta tulossa 45 minuutin webinaari Oppia.fi:n sivustolle.

Webinaari 25. helmikuuta klo 9.

Pankaapa kalenteriin tämä tapahtuma!

Toimintatutkimus-videon pituus on 12 minuuttia.