Metatekoälyn ideavuolaus; ajattelun ja tietokoneen vapausasteet käyttöön

Yhteiskunnan kehittäminen on muuttumassa haasteelliseksi

Poliittiset järjestelmät näyttävät olevan kriisissä. Maailman talousfoorumi kertoo miksi (joka vuotisessa riskiraportissaan syitä).

Onko olemassa mitään korkeamman tason menetelmää, jolla mitä tahansa vakavaa ongelmaa pääsisi formuloimaan objektiivisesti kohti ratkaisua?

Systeemiajattelua on esitetty siihen jo kymmenet vuodet, mutta suosio näyttää hiipuneen, ja se johtunee elämän hektisyydestä, Ihmiset eivät ehdi ajattelemaan.

Metatekoäly on parasta systeemiosaamista yhdentävä metateoria, joka tulee perustelluksi IT-lähtöisin menetelmin.

KYSYMYS: Onko tällaisella uudella idealla vakuuttavuutta eli evidenssiä? Voiko kadunmies tai kadunnainen uskoa siihen? Entä poliitikot ja yrittäjät ja insinöörit?

KOROLLAARI: Joka ei usko omia aivojaan, eikä omaa itsetuntemusta (self esteem), ei uskaltaudu miettimään ideoita ensinkään.

VASTAUS: Metatekoäly perustuu systeemi- ja IT-tieteen ytimeen sekä laajaan joukkoon yhteiskuntakäsityksiä. Taustat löytyy kirjoista. Tämä tausta luo ponnahduslaudan valtavan suureen ideoiden maailmaan, mikä ulottuisi mihin tahansa tietoon, mutta soveltajan tulee tuntea rajansa. Soveltaja oppii näillä keinoin Wikipedian tyyliin ja tietolähteitä itse apuna käyttäen. Ideoita tulee jatkuvasti vastaan eri tietolähteistä (kriittisyys muistettava). Tieto liittyy toiseen tietoon ja aikaisempiin käsiteverkostoihin.

Ilmastonmuutoksen selvittäminen ja soteuudistus olisivat aivan mainioita tapauksia systeemiselle metodiikalle verrattuna ns. ”komitea-lausuntoihin”, jotka monesti ovat valtapolitiikan tuloksia, aiheuttamassa harkitsemattomiakin sivuvaikutuksia.

Metatekoälyn perusteluominaisuudet

Uuteen ohjelmointikirjaan rakennetaan rajapintamallit käsitetasoille tiedosta todellisuuteen, sekä holarkinen esitystapa kuvata vaikutuksia oppimisesta yhteiskunnan tasapainon teoriaan saakka. Prolog-esimerkit toisaalta konkretisoivat idean, mutta toisaalta ne vievät kohti käytännön ratkaisuja. Niitä tuetaan mm. metaheuristiikalla, joka on parasta tutkimustietoa optimoida erilaisia resurssitilanteita.

Metatekoälyn soveltamista olisi vaikka optimoida Suomen taksijärjestelmä: osa suunnittelusta tehtäisiin tutkimuksen keinoin systeemisesti ja optimointiratkaisu vietäisiin tietokoneelle jopa niin, että erilaisiin kohteisiin saataisiin juuri sinne sopivat algoritmit, eikä niin, että joku systeemi pakottaa käyttämään tiettyä softaa kaikkialla.

Joustavuus ja jatkumoajattelu ja skaalautuvuus ovat metatekoäly-ajattelun parhaita puolia (perinteinen tekoäly on niissä piirteissä aivan nollilla).

Valmistuvassa ohjelmointikirjassa on 5 AI-demoaihetta. Ne on johdettu tieteen käsityksistä (oppiminen niistä ensimmäinen ja sulautuminen viimeinen).

Video (35) avautuu kuvasta tai tästä linkistä:   https://youtu.be/9ew4YJCbfGs