Hybridistrategiaa koodaamassa; Testaa, JÄLJITÄ, Eristä, Hoida

Sana hybridistrategia kuulostaa juhlavalta. Suomen koronastrategiaan se otettiin mainoslauseeksi. Olen esitelmöinyt hybriditekoälyn konferenssissa (Espanjassa Hybrid AI, HAIS’2008) väitökseni johdosta ja siitäkin syystä, että olen käyttänyt hybridohjelmointitapaa pitkään. Siten hybridiset käsitykset ovat tuttuja.

Valtion ilmaisema monikko (Testaa, Jäljitä, Eristä, Hoida) on vain osatotuus koronan kuumasta perunasta, koska siitä puuttuu yhteiskunnan avautumisen askeleet, joista on vaikea luvata mitään, koska vastuu siirtyy päättäjille, ehkä rankkanakin.

Nokialla DX 200 – ympyröissä aikanaan meillä oli ”hybridistrategia” (Valvonta, Hälytys, Elvytys, Diagnostiikka). Olin silloin vastuussa diagnostiikasta (testausinsinöörinä), kuten HUS:n ylilääkäri Lehtonen on nyt koronavastuussa.

Miten nämä kaksi monikkoa vastaavat toisiaan?

Koronailmiön maailmassa testaus on kansalaisten valvontaa ja tuloshälytysten ilmaisua. Seuraava vaihe jäljitys on itse asiassa diagnostiikkaa, siitä alla demokuva. Eristämistä vastasi tietoliikennealalla elvytys eli viallisen laitteen paikalle haluttiin ”lennossa” kytkeä toimiva laite (kuumakorvausmenetelmä). Hoitamista on softapuolella ylläpito. Diagnostiikkapuolelle on IT-alalla spesifiset menetelmät, kansainväliset huolto-organisaatiot jne.

Jäljitysketjujen seuranta

Tartuntaketjujen jäljittäminen kuulostaa ei-ammattilaisten oman alansa virkamiesten suulla valtaisalta byrokratialta, joka vaatisi tuhansittain epidemia-asiantuntijoita töihin. Voihan se niinkin olla, riippuen siitä mitä dataa on saatavilla.

Jäljitysketjujen mallintamista Visual Prolog-ohjelmoinnin avulla.

Tässä demossa tutkitaan lähennä ohjelmoinnin haasteita, mutta ei oteta kantaa siihen, miten tarvittavat tiedot ihmisistä saataisiin (Excelillä ne voi tuohon demo-ohjelmistoon toki viedä). Tämä seuranta pystyisi tallentamaan kansalaisten kulkureitit muutaman metrin tarkkuudella kahden sekunnin välein, jos tarkkuutta haluttaisiin maksimoida.

Moderni ohjelmistotekniikka tarjoaa hienoja mahdollisuuksia tuottaa jäljitykseen tarkoittuja sovelluksia. Oliotekniikka, JSON-toiminnallisuus, tietokannat, kaikki Windowsiin kuulustuva tiedonvälitys sekä Visual Prologin loistava ohjelmointiparadigma tekevät kehityksen nautinnollisen helpoksi. Senkin takia tutkin tietämyksen integrointia intohimoisesti halutakseni löytää mahdollisimman emergentin käsityksen siitä mikä olisi SUPERTIEDE, kaikkia tieteenaloja ja käytännönaloja yhdistävä kehittymisen metodi.

Siitä on valmistumassa kirja. Tosin näissä kehitystöissä syntyy päivittäin uusia ideoita, ja niiden päivittäminen osaksi Supertiede-konseptia vie aina oman aikansa 🙂