Tieteen peruskäsitteet ja lähtökohdat

Metayliopiston tutkimuksellinen viitekehys on mahdollisimman universaali.

  • Tämä tietokäsitys kattaa kaiken tunnetun systeemisen mallinnuksen, alkaen Big Bang – kaaviosta ulottuen filosofian ja metafysiikan kautta pohtimaan olettamuksia ja innovaatioita tietoisuuden rajojen takaa.
  • Luonnon lakien lisäksi systeemiseen tietokäsitykseen kuuluvat universaalit lait ja kybernetiikan lait, jotka perustellaan filosofisten väitteiden kautta.

Perustelut: Suuri systeemienteoria (GST) on ollut aivan olennainen edistysaskel IT-alan ja mallintamisteknologioiden synnyssä sekä myös monitieteellisyyden teorioiden pohjalla (L. von Bertalanffy). GST tulee olemaan avain tulevissakin tieteenfilosofian haasteissa, aiheuttamaan uudenlaisia vipuvaikutuksia.

  • Kybernetiikka on puolestaan ohjausta ja säätyvyyttä ja adaptiivisuutta kartoittava yleinen vuorovaikutusteoria, saatuaan alkunsa Turingin koneesta ja teesistä, muotoilemaan keskustelun teoriaa ja kestäviä arkkitehtuurimalleja.
  • Vuorovaikutusten teoriat ja semantiikat itsestään selvästi muodostavat meille jo nyt alustavaa käsitystä siitä, millaisia tieteenalat tulevaisuudessa tekoälyvaltaisissa yhteisöissämme tulevat olemaan.

Kuvassa mukaeltu käsitys alkuräjähdyksen kulusta (G. Henriques), laajennettuna uuteen tiedekäsitykseen, Science 2.0, joka sopii yhteen 2000-luvun modernin teknologian ja kompleksisen yhteiskuntamallin kanssa.

Paluu menuun