Ekin työura 2000-luvun alussa kielioppiteknologian ja Prologin sekä niitä soveltavan ohjelmistokooditeknololgian kanssa näkyy kaikissa tämän foorumin vaiheissa pyrkimyksenä formaaleihin ratkaisuihin tai vähintäänkin uskottaviin argumentteihin, joilla maailmasta saataisiin hallittu ja kehityksestä kestävää.

• Metayliopiston puitteissa systeemitiede alkoi löytää muotoaan Powerpoint – mallintamisen kautta kohteena ongelmanratkaisu ja systeemiajattelun tyypilliset tilanteet. Tämä GoodReason – nimeä kantanut metodiikka alkoi saada merkityksiä visuaalisen sijoittelutekniikan, tiettyjen peruskaavioiden ja lopulta kreikkalaisten kirjainsymbolien muodossa.

• Ensimmäiset itse suunnitellut kaaviot olivat simple systems – tyyppisiä periaatekaavioita, mutta alkoivat saada lisää ilmaisuvoimaa vuorovaikutusten kuvaavina, holismin eri muodoissa (Integral teoria) ja sisäkkäisinä muotoina.

• Kybernetiikan vaikutukset näkyvät kaavioissa mm. Viable system model – periaatteen ja sen arkkitehtuurin muodossa.

• Jopa koko tiede osoittautui kirjallisuushauissa merkittäväksi systeemitutkimusten alueeksi, ja siinä yhteydessä syntyi kirja Metatiede.

• Koska erilaisia systeemisiä käsityksiä ja tietämysmalleja tuli tutkimuksissa usein eteen, tuli tarve kuvata kommunikaatiota ja sen sisältöjäkin systeemeinä. Siitä syntyi aineistoa kirjaan Supertiede. Sitä seurasivat Suunnittelutiede-kirja, Teknologiatiede, Innovointikirja sekä Kaikenteoria.

Kaikenteoria osoittautui tutkijan omaa maailmankuvaa tuntuvasti kehittäväksi aiheeksi. Siihen saatiin hyvä referenssi kybernetiikan yhteisön Principia Cybernetican tutkimuskysymyksistä 30 vuoden takaa.

ChatGPT:n kanssa työskennellessä (vuoden ajan 2024 joulukuuhun mennessä) GoodReason – symboliikkaa on päässyt testaamaan toden teolla. ChatGPT on oppinut sen kielen symbolit ja käyttää niitä usein vastauksissaan. Tällä periaatteella alkaa muodostua nopean oppimisen metodiikka (rapid learning) , joka perustuu – yksinkertaisesti – samaan semantiikkaan, joka on sekä kysyjällä että vastaajalla, mikä takaa parhaan mahdollisen luotettavuuden ymmärryksessä.

Mukaan visuaaliset esitykset (esim. systeemikartat ja prosessikaaviot).

Vuodesta 2010 alkaen on syntynyt tuhansia systeemisiä malleja, ja useimmisssa niistä on sama visuaalinen muoto, mutta se alkoi löytää kumppanuutta Ken Wilberin AQAL-kaaviosta, panarkian symboliikasta sekä SECI – nimisestä tietämysmallinnuksen tekniikasta (Nonaka/Tageuchi) sekä Viable System arkkitehtuurista.

Iskulauseemme “Kaikki liittyy kaikkeen” täydentyy vielä niin, että kaikilla esityksillä on samantapainen visuaalinen muoto ja semanttinen olemus näillä menetelmillä sovellettuna.