YLE:n A-Talk nimeltään Terveydenhuollon korjaussarja 11.5.2023 oli hämmentävän ristiriitainen, mutta silti kiinnostava keskustelutuokio, missä neljä eri osapuolta vetivät aivan eri suuntiin. Synergiaa ei tahdo vieläkään löytyä, vaikka sotea on suunniteltu Suomeen jo lähes 20 vuotta. Miksi näin?

Syyt pitkittymiseen ja epäonnistumiseen ovat paljolti psykologisia, ja poliittisesta systeemistä johtuvia. Valta turmelee. Löytääkseni tälle suuntaukselle kipakan vastakohdan otin vertailuun sairaanhoitosektorin syntyvaiheet, kun nuori ja hento sairaanhoitajatar Krimin sodan oloissa 1800-luvulla alkoi toteuttaa, “Lady with the lamp“, yksittäistä missiotaan öisin sotakentillä, josta tuloksena syntyi mm. yhdessä Henry Dupontin kanssa Punainen risti, Red Cross. Samalla koko sairauden- ja terveydenhoitoala alkoi ensimmäistä kertaa löytää itselleen identiteettiä.

Tänä päivänä sairaanhoidon identiteetti näyttää oleva päättäjiltä aivan hukassa. Talouden argumentit painavat enemmän kuin yksittäisen sairaan tai kokonaisen maakunnan tuska.

Florence Nightingalea voidaan hyvällä syyllä pitää erinomaisena systeemiajattelijana, sillä hän loi niin paljon uutta: yhtenäistä metodiikkaa, toimintatapoja, johtamiskäytäntöjä, viestintää ja visuaalisuutta. Samalla hän edisti inhimillistä ajattelua kuinka huomioida lähimmäinen, vaikka hän olisi sodassa vastapuolellakin.

Krimin sota jatkuu edelleen samoilla seuduilla, mistä hän aloitti. Autoritäärisyys ei ole kadonnut, ja edelleen päättäjillä on subjektiivisia tarpeita voimakkaampina kuin objektiiviset velvollisuutensa. Siitä väärinkäsityksestä ne ongelmat, kriisit ja sodat saavat alkunsa. Maailma toimisi paremmin, kun kaikki ajattelisivat yhteistä hyvää; se on Ukrainassa nyt nähty.