PARADIGMA : Meta ja system

Kaikki oppiminen ja kehittyminen perustuvat kognitioon.

Metatieteellinen kirjasto alkoi syntyä kehittäjänsä mielessä monistakin eri syistä:

  • Vuosisadan tärkeimmät ajattelun taidot nousivat puheenaiheiksi kaikilla yhteiskuntaelämän ja koulutuksen tasolla (21th Century Thinking Skills). Niitä ovat kriittinen ajattelu, luovuus, yhteistyökykyisyys sekä kommunikaation osaaminen.
  • Teknologia ja erityisesti IT-ala sekä tiede ovat kehittyneet huimin askelin (Mooren laki) soveltamaan metakäsitteitä, abstraktioita, tieteidenvälisyyttä, malleja, rajapintoja ja teknisiä palveluita sekä synteettisiä ratkaisuja, mikä ennakoisi aivan uudentyyppistä viestintää kaiken aikaa tarkentuvilla tasoilla maailmanlaajuisissa verkostoissa opetuksen ja tutkimuksen merkeissä, kaikkine visuaalisine mahdollisuuksineen tekoälyn tukemana.

KAIKISTA NÄISTÄ SUURISTA LUPAUKSISTA JA MEGATRENDEISTÄ HUOLIMATTA tieteenteko on maailmanlaajuisestikin taantunut sisäpiiriverkostojen työmaaksi, ja päätöksenteko vaikeutuu julkisella sektorilla vuosi vuodelta maailmanlaajuisten kriisien uhatessa tulevaisuutta ja politiikan muuttuessa yhä sekavammaksi.

We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them. ~ Albert Einstein

Systeemitiede mahdollistaa nousun ongelmien yläpuolelle niitä tarkastelemaan.

Metatieteellisen kirjaston idea voitaisiin semanttiselta osuudeltaan määritellä lauseella: Tieto kulkee muiden tietojen kautta, yhdessä, poikki ja läpi.

Siitä tulee samalla määritelmä tieteidenvälisyydelle, monialaisuudelle, poikkitieteelliselle tutkimiselle ja semioottisille tulkinnolle eli synteesille. Tämä kattaa kaikki aiemmat määritelmät asteikolla: unidisciplinary –> transdisciplinary.

Metatieteellisen kirjaston idea: viestintä, yhteisvoima, avaruudellisuus ja vaihtoehtoisuus.

Metatieteen paradigma

Metatieteen tarkastelutapa muuntaa perinteiset tieteen käsitteet ja arvot skalaarisuureiksi, joita voidaan käsitellä, “Gulliverin tasolta”, viittauksina vektoriavaruuteen, joka on tyypillisesti holarkia. Tämä pelkistys antaa mahdollisuuden tutkia perinteisen tiedon käyttäytymistä ja systeemien onnistumista.

Perustelut ja linjaukset metatieteelliseen tiedonhallintaan

Seuraavat seitsemän (7) podcastia ovat kestoltaan 1-3 minuuttia. Kukin niistä (2-6) kertoo oman tieteenalansa syntytarinan ja lähtötilan teokselle, joka siitä Suomessa on viime vuosina saatu aikaan.

Kirjasarjan kuvaus vuodesta 2019 alkaen.
Metatiede (2019)
Supertiede (2020)
Suunnittelutiede (2020)
Tieteen ja teknologian symbioosi (2021)
Älykkään ajattelun opas; Systeeminen innovaatioalusta (2022).
Kaikenteoria (tulossa Metayliopiston kirjana 2023).

Metatieteellisen kirjaston arvioimisen kriteerit

Tämä uudentyyppinen “kirjasto” on visio, mutta sitä voi arvioida jo ennen syntymistään perinteisen tieteen kriteerein: korrespondenssi, koherenssi, konsistenssi, konsensus, pragmatiikka ja välilliset hyödyt. Erityisesti tällaisessa ideassa on huomioitava sen linjakkuus, symboliikka ja sopeutumiskyky muihin vastaaviin tietoteorioihin nähden.

Korkeimmalla tasollaan kuvan kirjasto on metasysteemi, joten siihen voidaan soveltaa metasysteemien periaatteita, kuten yhteys todellisuuteen.

Systeemitiede ja metatiede sekä älykäs ajattelu toteutuvat metatieteellisen kirjaston ideassa ja sopivat Metayliopiston tarkoitukseen.
Metakirjaston (ks. edellä) tarkoitus sopii hyvin tämän kuvan historiaan ja tulevaisuuteen.

Aiheeseen liittyy käsitys kaikesta tiedosta ja siltana käsitys nykykirjastojen hyödyllisyydestä. IT-alaa soveltaen tämä idea rakentuu kielten ja rajapintojen varaan. Se tuo tiedonvälitykseen samanlaisen kehitysharppauksen mitä moderni IT-ala on saanut aikaan Mooren lain muodossa kaikkialle verkostoituneena ilmiönä. Meidän tutkijoiden tehtävänä on aikaansaada massiivinen muutos, missä yksityinen käsitys tiedosta muuttuu kollektiiviseksi käsitykseksi kestävästä kehityksestä (linkki Metasystem transition).

Avainasemassa on käsite metasystem (se vastaa IT-alan transistoria).