Systeemiset vipuvaikutukset


Paikallaan polkeva systeemi tai taantuva valtio ei mitään olennaista opi. Reduktionistisen ajattelun mukaan varsinkin julkisella sektorilla kuvitellaan, että valtiontalous ja luonnonvarat ja fysiikan lait olisivat lineaarisia systeemeitä, että niitä voisi ohjata radionapin ja potentiometrin tavoin pieninä ranneliikkeinä. Maailma ei kuitenkaan toimi niin.

Kaikkein merkittävimmät toiminnot, isossa kuvassa, ovat aina olleet epälineaarisia tai jopa kaoottisia. Kun kaaos etenee räjähdyspisteeseen asti, ainoa pelastus tulee uudesta ajattelun tavasta. Sitä tarkoittaa paradigma.

Teknologian suhteen oppia voi ottaa kaikkein parhaista onnistujista. Steve Jobs loi muutamassa vuosikymmenessä kokoaisen “Apple – puun”, valtaisa teorioiden ja menetelmien ja käytäntöjen perhe. Kuvassa systeeminen malli hänen toiminnastaan, metameta-tasolla. Välillisiä muutoksia sanotaan vipuvaikutuksiksi. Paradigma on suurin vipuvaikutus.