Kuten useimmat perustutkimukselliset innovaatiot, tämä abstraktin ajattelun idea lähti liikkeelle yhden ihmisen uutterasta ponnistelusta ymmärtää tieteen kauneus, ja edetä sen mukaisesti kohti totuuden syvintä olemusta, poiketen akateemisesta “liturgiasta”. Kopernikus on esikuvana näyttänyt, kuinka “se liikkuu sittenkin”.
Systeemisen edistymisen historia Ekin kertomana
Tutkimusluonteinen työskentelyni 2000-luvun alussa Prolog-tekoälykielen ja kielioppiteknologian sekä niitä soveltavan ohjelmistokooditeknololgian kanssa pienen yrityksen vetäjänä näkyy kaikissa tämän foorumin vaiheissa pyrkimyksenä formaaleihin ratkaisuihin, jopa patentteihin tai vähintäänkin uskottaviin argumentteihin, joilla maailmasta saataisiin hallittu ja kehityksestä kestävää.
- Metayliopiston puitteissa systeemitiede alkoi löytää muotoaan Powerpoint – mallintamisen kautta kohteena ongelmanratkaisu ja systeemiajattelun tyypilliset tilanteet. Tämä GoodReason – nimeä kantanut metodiikka alkoi saada merkityksiä visuaalisen sijoittelutekniikan, tiettyjen peruskaavioiden ja lopulta kreikkalaisten kirjainsymbolien muodossa.
- Ensimmäiset itse suunnitellut kaaviot olivat simple systems – tyyppisiä periaatekaavioita, mutta alkoivat saada lisää ilmaisuvoimaa vuorovaikutusten kuvaavina, holismin eri muodoissa (Integral teoria) ja sisäkkäisinä muotoina.
- Kybernetiikan vaikutukset näkyvät kaavioissa mm. Viable system model – periaatteen ja sen arkkitehtuurin muodossa.
- Jopa koko tiede osoittautui kirjallisuushauissa merkittäväksi systeemitutkimusten alueeksi, ja siinä yhteydessä syntyi kirja Metatiede.
- Koska erilaisia systeemisiä käsityksiä ja tietämysmalleja tuli tutkimuksissa usein eteen, tuli tarve kuvata kommunikaatiota ja sen sisältöjäkin systeemeinä. Siitä syntyi aineistoa kirjaan Supertiede. Sitä seurasivat Suunnittelutiede-kirja, Teknologiatiede, Innovointikirja sekä Kaikenteoria.
Kaikenteorian kirjoittaminen osoittautui tutkijan omaa maailmankuvaa tuntuvasti kehittäväksi aiheeksi. Siihen saatiin hyvä referenssi kybernetiikan yhteisön Principia Cybernetican tutkimuskysymyksistä 30 vuoden takaa.
Käsitys maailmankuvasta tutkimuskohteena v. 1993 alkaen
ChatGPT:n kanssa työskennellessä (12 kk vuonna 2024) GoodReason – symboliikkaa on päässyt testaamaan toden teolla ja monipuolisesti. ChatGPT on oppinut sen kielen symbolit ja käyttää niitä usein vastauksissaan älykkäästi. Tällä periaatteella alkaa muodostua nopean oppimisen metodiikka (rapid learning) , joka perustuu – yksinkertaisesti – samaan semantiikkaan, joka on sekä kysyjällä että vastaajalla, mikä takaa parhaan mahdollisen luotettavuuden ymmärryksessä.
Monitieteisyydestä esimerkkejä
Semiotiikka on yksi tärkeimmistä lenkeistä abstraktissa ajattelussa. Symboli (kuvassa) on esimerkiksi tekoälylle suuntautuva kysely eli prompt. Tekoäly muodostaa konseptillaan käsitystä miljardeilla parametreillaan, joka tuottaa tulkinnan ja esiintymän, joka palautuu käyttäjälle. Tämä tunnetaan lyhenteenä Sign, Object ja Interpretent, mutta sille löytyy monia muitakin kuvauksia. Päättymätön semiotiikka on kuvaus siitä, kuinka ajattelu ja tulkinta kehittyy. Fenomenologia on ihmisen tunteiden ja tilanteiden erittelyä tässä suhteessa.
Semiotiikasta löytyy yhteys IT-alan mallintamiseen, kielten teorioihin ja perustelun tekniikoihin, jotka syntyivät jo 1900-luvun alussa.
Metayliopiston tematiikkaan liittyy ikään kuin sisäänrakennettuna kymmeniä erilaisia tiedekäsityksiä ja tutkimusmetodeita ja -suuntauksia. Kun systeemi selittää (tieto), tulee tarve ymmärtää systeemien välisiä suhteita (järki kuten Gödelin numerointi, tekoälyn kielimallit ja ihmisellä kategoriat), jotta päästään ymmärrykseen asti, joka tarkoittaa kompleksisen systeemin rakennetta, joka usein voidaan redusoida kestävän ajattelun mukaiseksi arkkitehtuuriksi muotoilemaan ratkaisuja.
Mukaan visuaaliset esitykset (esim. systeemikartat ja prosessikaaviot).
Vuodesta 2010 alkaen tälle taustalle on syntynyt tuhansia systeemisiä malleja. Merkittävää on että useimmissa niistä on säilynyt sama visuaalinen muoto, joka alkoi löytämään kumppanuutta monista muista visualisointitavoista, kuten Ken Wilberin AQAL-kaavio, panarkian symboliikka sekä tietämysmallinnuksen tekniikasta SECI (Nonaka/Tageuchi) sekä Viable System arkkitehtuuri.
Sloganimme “Kaikki liittyy kaikkeen” täydentyy esittämistekniikoiden suhteen sillä, että kaikilla esityksillä on samantapainen visuaalinen muoto ja semanttinen olemus näillä menetelmillä sovellettuna.
Yhteenveto: Menetelmän perustana on isomorfismi, monismi. Se mahdollistaa tekoälyn joustavan käytön monialaisissa konteksteissa eri näkökulmista, koska prompteille löytyy yhtenäiset parametrit yhtenäisellä perussemantiikalla.