Olen koulutukseltani ohjelmistoalan insinööri. Kiinnostuin jo varhain logiikasta ja siksi erityisesi Prolog (Programming in Logic) sopi ajatusmaailmaani luontevasti. Koin erityisen tärkeäksi jo 1990-luvulla tietomuotojen yhdistämisen, koska kieliä ja esitystapoja silloinkin oli niin paljon, että ne aiheuttivat kaaosta eri ammateissa. Halusin tutkia kielioppeja ja malleja kokeellisesti ja myöhemmin yliopistossa tieteellisesti, mistä suuntauksesta käytetään nimeä instrumentalismi.

Jokaisen kielen kielioppi ja semantiikka olivat minulle haasteita, instrumentteja, kohti kuviteltua universaalia tietoa ja esittämisen kieltä. Perustin milleniumin vaihteessa startup-yrityksen, joka palkittiin sen ajan innovatiivisimpana hankkeena (Sitra), perustuen softarobottiiin, translaattorigeneraattoriin, joka patentoitiin vuonna 2001. Tämä keksintö pystyi tuottamaan itsenäisiä ohjelmistotyökaluja muuttamaan ohjellmointikieltä toiseksi ohjelmointikieleksi, ja samoin muuntamaan data-aineistoja (Any2Any).

Tällä startupilla päästiin hyvään vauhtiin siinä, mitä tarkoittaa reverse engineering, josta tein gradun vuonna 2004. Se on jo suunniteltujen konstruktioiden (aiheena mikä tahansa) tietämyksen poimimista talteen: automaattista oppimista. Käytännössä se on ohjelmistoissa ylläpidon ja muutoskierrosten tehostamista, koska kone auttaa muutosten valmistumisessa merkittävällä tavalla. Tällaisia kehitysprojekteja teimme muutamille isoille yrityksille, mm. Symbian – käyttöön.

Jatkoin väitökseen asti (2008) ja siinä “matkalla” löysin symbolisen analyysin periaatteen, joka on yksi kantava voima kohti universaalia käsitystä siitä mitä tieto on. Liikennevalotkin toimivat symbolisella periaatteella, mutta väitöksessäni simuloin Prologilla Java-koodia ja osoitin, että sen kieliopin jokainen termi voidaan nähdä atomistisena symbolina. Tämä hypoteesi koki ankaraa vastustusta Suomessa, mutta meni läpi amerikkalaisin voimin (yliopistoilla ei ole kiinnostusta pohtia näin syvällisiä teemoja, jotka menevät kognitio- ja IT-alan koulukuntien rajojen yli). Olen luennoinut tästä aiheesta, symbolisesta koodin tulkinnasta, 10 eri maassa (USA, Meksiko, Kanada sekä monet Euroopan maat).

Valmistuttuani päätin erikoistua ongelmanratkaisuun, koska iso neljän vuoden tutkimukseni oli muutenkin tähdännyt siihen, koodin ongelmien selvittelyyn. Totesin, että kaikki ongelmanratkaisutekniikat olivat joko liian spesifisiä tai prosessimaisia luonnoksia. Niiden välistä, puolitieteelliseltä alueelta, löytyi sitten vuoden 2010 paikkeilla systeemiajattelun periaate ja lopulta kybernetiikka. Ne olivat sitä mitä olin insinööriajastani asti kaivannut. Systeemitiede ikään kuin huipentaa tämän tarkoituksen, ja kybernetiikan selkeät ydinteoriat tarjoavat siinä erityisesti tietoa parhaista organisoitumisen malleista, säätämisestä, oppimisesta, johtamisesta ja viisaudesta. Kun IT-alan mallintaminen ja kielten tietämys otetaan siihen mukaan sekä General Systems Theory, alkaa universaali käsitys olla valmis. Tästä konsilienssista tunnetaan muitakin käsityksiä, jotka kaikki kannattaisi systeemitieteen nimissä pyrkiä yhdistämään. Kriisiytyvä maailma tarvitsee selkeää käsitystä mikä on vialla, ja miten toimia, ettei tulevien sukupolvien tarvitsisi kärsiä.

Yhteiskunnan toimintamuodot joka tapauksessa 2020-, 2030- ja 2040-luvuilla vääjäämättömästi muuttuvat sosioteknisten systeemien suuntaan, joten niillä on omat IT-rajapintansa, joiden ominaisuuksia Eki on tutkinut jo monen vuosikymmenen ajan.

Parasta viisautta on tutkia ja selvittää edellytyksiä tasapainoiselle tulevaisuudelle (homeostaasi) ja kestävälle kehitykselle (Sustainable Development, SD), missä mm. elinkelpoiset systeemimallit varmuudella auttaisivat (Viable System Model).

Tutkimusuran ja CV:n voi hyvillä mielin joskus lopettaa metakyberneettiseen urotyöhön, joka selittää mitä yhteiskuntajohtaminen on, ja mitä se voisi olla.

Tästä visiosta valmistui viimeksi marraskuussa 2022 kirja “Älykkään ajattelun opas; GoodReason – Systeeminen innovaatioalusta“.

Kiitoksia mielenkiinnosta!

Turussa 15.12.2022 Eki Laitila, FT, ohjelmistoinsinööri, systeemitieteilijä.