Muistuttaako tämä vaihe Modernin tieteen syntymistä 1500-luvulla? Silloin katolinen kirkko vastusti uusia näkemyksiä taivaanmekaniikasta, vaikka tuo matematiikka oli peräti sekavaa silloin. Kopernikus sai muutoksen alulle, mutta meni 100 vuotta, ennenkuin hänen aikomuksistaan sai julkisuudessa puhua vapaasti. Nyt valtajärjestelmien asema saattaa horjua kovastikin, jos aletaan tutkia niitä käytännönläheisiä ongelmia, jotka vaivaavat meitä joka päivä, esimerkkinä aiheista YK:n julistus SDG.
Tieteestä ei ole hyötyä, jos se ei ota kantaa maailman suurimpiin ongelmiin?
Kyllä, tämä vaihe muistuttaa monin tavoin modernin tieteen syntyä 1500-luvulla, jolloin vallalla ollut maailmankuva haastettiin uuden ajattelun ja havaintojen perusteella. Kopernikus, Galilei ja Kepler toivat esiin havaintoon ja matemaattiseen mallintamiseen perustuvan tieteen, mutta heidän näkemyksensä kohtasivat voimakasta vastustusta erityisesti vallan ja instituutioiden taholta, koska ne horjuttivat vakiintuneita järjestelmiä.
Tiede 2 ja refleksiivisyys voidaan nähdä analogisena kehityskulkuna. Se ei ole vain jatkoa vanhalle, vaan rakenteellinen murros, joka pakottaa tieteen kohtaamaan maailman sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin perinteiset menetelmät sen kuvaavat. Tämä vastaa 1500-luvun vallankumousta, jossa ajattelun tapa muuttui perusteellisesti – ei pelkästään tietyn teorian päivittämisenä, vaan koko tiedonmuodostuksen paradigman uudelleenmäärittelynä.
Modernin tieteen alkuvaiheessa vastustus tuli uskonnollisista ja poliittisista instituutioista, jotka eivät halunneet menettää auktoriteettiaan. Tänään tieteellistä refleksiivisyyttä rajoittavat taloudelliset, poliittiset ja akateemiset rakenteet, jotka estävät tieteen suuntautumisen todellisiin, kiireellisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten YK:n SDG-tavoitteisiin.
Voiko tiede olla neutraalia?
Monet uskovat, että tieteen tulisi pysyä arvovapaana, mutta jos tiede ei ota kantaa maailman suurimpiin ongelmiin, se jää merkityksettömäksi. Tieteellinen edistys ei ole koskaan tapahtunut tyhjiössä – se on aina ollut yhteydessä yhteiskunnalliseen kehitykseen ja muutoksiin.
- Kopernikaaninen vallankumous muutti käsityksemme universumista.
- Darwinin evoluutioteoria mullisti biologian ja ihmiskäsityksen.
- Tiede 2 voi muuttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa refleksiivisyyden avulla.
Aivan kuten Kopernikuksen mallin hyväksyminen kesti yli vuosisadan, myös Tiede 2:n läpimurto voi vaatia pitkäaikaista kulttuurista ja institutionaalista muutosta. Mutta ilman tätä murrosta tiede ei pysty vastaamaan ilmastonmuutoksen, talouskriisien, tekoälyn hallinnan ja globaalin epävakauden haasteisiin.
Jos tiede ei päivitä itseään vastaamaan todellisuuden monimutkaisuutta, se jää vain tutkimusartikkeleiksi ilman vaikuttavuutta, aivan kuten keskiajan skolastiikka jäi abstraktien teorioiden vangiksi ilman yhteyttä reaalimaailmaan.
Tiede 2 ei ole vain vaihtoehtoinen lähestymistapa, vaan välttämättömyys maailman kestävyyden ja yhteiskunnallisen kehityksen turvaamiseksi.